Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Suklaafirmoja syytetään Afrikan metsäkadon vauhdittamisesta

Marsin ja Nestlén kaltaisten isojen suklaatehtaiden käyttämää kaakaota kasvatetaan laittomasti suojelualueilla ja kansallispuistoissa, paljastaa ympäristöjärjestön selvitys.
Pala suklaata
Suklaalla on likainen alkuperä, selviää tuoreesta raportista. (Kuva: Ginny / Flickr.com / CC BY-SA 2.0 )

Iso osa suurten suklaanvalmistajien kaakaosta on kasvatettu laittomasti luonnonpuistoissa ja suojelualueilla Norsunluurannikolla ja Ghanassa, kertoo kansainvälinen ympäristöjärjestö Mighty Earth tuoreessa selvityksessään (pdf).

Norsunluurannikko ja Ghana ovat maailman suurimmat kaakaontuottajat. Selvityksen mukaan Norsunluurannikolla monissa kansallispuistoissa ja suojelualueilla 90 prosenttia tai jopa enemmän maasta on muokattu kaakaonkasvatusta varten. Tutkijat kertoivat löytäneensä suojelualueilta valtavia kyliä, joissa eli jopa kymmeniä tuhansia kaakaonkasvattajia. 

Kaakaonkasvatus on johtanut metsäkatoon ja myös villieläinten häviämiseen, järjestö sanoo. Esimerkiksi Norsunluurannikosta enää alle neljä prosenttia on tiheästi metsän peitossa. Myös simpanssien elinalue on pienentynyt ja elefanttien määrä romahtanut.

Koska Länsi-Afrikan metsät on lähes käytetty, samaa mallia on alettu viedä myös Perun Amazoniaan, Kongojoen suistoon ja Kaakkois-Aasian metsiin.

Raportti syyttää muun muassa Marsia, Nestléä, Hershey’siä ja Godivaa siitä, että ne ostavat kaakaota välittäjiltä, jotka puolestaan hankkivat välikäsien kautta laittomasti kasvatettua kaakaota.

”Laajuus, jolla Marsin kaltaiset isot suklaabrändit ovat mukana kansallispuistojen ja suojelualueiden tuhoamisessa, on järkyttävä. Näiden yritysten on ryhdyttävä välittömiin toimiin metsien katoamisen lopettamiseksi kokonaan ja korjattava vahingot”, sanoo Mighty Earthin kampanjajohtaja Etelle Higonnet tiedotteessa.

Kasvattajien työolosuhteet ovat vaaralliset ja lapsityövoima on yleistä, raportissa kerrotaan. Kaakaon hinta on tällä hetkellä alhaalla, ja kasvattajat tienaavatkin vain noin 0,8 dollaria, eli noin 0,67 euroa, päivässä.

Ironista onkin, että kasvattajilla itsellään ei ole varaa esimerkiksi Mars-patukkaan, toteaa brittilehti The Guardian, joka julkaisi eilen oman, samoihin johtopäätöksiin tulleen artikkelinsa kaakaoteollisuudesta.

Useimmat The Guardianin haastattelemat suklaateollisuuden edustajat eivät kiistäneet, että niiden tuotantoketjussa on laitonta kaakaota. Ne kertoivat pyrkivänsä siitä eroon.

Aiemmin tänä vuonna suklaantuottajat kokoontuivat Englannin prinssi Charlesin johdolla ja lupasivat keksiä marraskuuhun mennessä suunnitelman metsäkadon lievittämiseksi.

Maailman suklaamarkkinoiden arvo oli vuonna 2015 noin 100 miljardia dollaria, eli noin 83 miljardia euroa. Suurin osa suklaasta kulutetaan ja tuotetaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Yritysten yhteiskuntavastuu maataloustalousyhtiöt GhanaNorsunluurannikko

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.