Uutiset

”Sori siitä” ei riitä Chilen intiaaneille

Chilen presidentti Michele Bachelet pyysi kesäkuussa mapuche-intiaaneilta anteeksi näiden kokemia vääryyksiä, mutta intiaanit haluavat enemmän.
Chilen mapuche-intiaaneja juhlassa
Chilen suurin alkuperäiskansa, mapuchet, viettää uutta vuotta 24. kesäkuuta. Päivä julistettiin tänä vuonna kansalliseksi vapaapäiväksi. (Kuva: Mirna Concha / IPS )

(IPS) -- Chilen suurin alkuperäiskansa – mapuche-intiaanit – ei tyydy presidentti Michelle Bacheletin anteeksipyyntöön vaan odottaa konkreettisia parannuksia syrjittyyn asemaansa.

Vuoden 2012 väestönlaskennassa Chilen 17,7 miljoonasta asukkaasta 11 prosenttia ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin. Kaikkiaan 1,9 miljoonasta intiaanista 84 prosenttia on mapucheja.

Sosialisteja edustava presidentti Bachelet pyysi kesäkuun lopulla menneisyyden vääryyksiä anteeksi mapucheilta samalla, kun näiden asuinalueen, Araucanian, kehityssuunnitelma julkistettiin.

Intiaanien johtajat vaativat kuitenkin itsehallintoa, oikeuksia esi-isiensä maihin ja vesivaroihin sekä kansaansa kohdistuvan väkivallan loppua.

Viimeksi kesäkuun puolivälissä turvallisuusjoukot käyttivät kyynelkaasua ratsatessaan Temucuicuissa sijaitsevan koulun. Useita oppilaita ja naapuruston asukkaita loukkaantui, ja Kansallinen ihmisoikeusinstituutti nosti oikeusjutun heidän puolestaan.

Rauhoittaminen muuttui sorroksi

”On hyvä, että Chilen presidentti on tunnustanut virheet ja varsinkin julmuudet, joita valtio on pannut toimeen mapuchejen mailla vuodesta 1860 lähtien alueen rauhoittamisen nimissä”, Tirúan pormestari Adolfo Millabur sanoo.

Armeijan ja uudisasukkaiden rynnäkkö päättyi 1881 mapuchejen tappioon. Tuhansia kuoli, ja intiaanien alue kutistui 10 miljoonasta hehtaarista puoleen miljoonaan. Millabur vaatii korvauksia vahingoista ja alueen demilitarisointia.

Mapuche-alueen pormestarien yhdistys yhtyy vaatimuksiin ja painottaa, että oikeuksiaan puolustavien asukkaiden tuomitseminen terrorismilain nojalla on lopetettava. Laki periytyy Augusto Pinochetin diktatuurin ajalta vuodelta 1984, ja sen nojalla on jaettu kovia tuomioita muun muassa kuorma-autojen polttamisesta syytetyille mapuche-aktivisteille.

Suunnitelman Araucanian kehittämisestä laati komissio, jonka Bachelet asetti vuonna 2015. Jesuiittojen lähetysasemaa Tirúassa johtava pappi Carlos Bresciani kehottaa ottamaan vuoropuheluun mukaan myös mapuchejen radikaalin siiven, joka ei osallistunut presidentin komission työhön. Bresciani arvioi, ettei anteeksipyyntö riitä ilman asianmukaisia korvauksia.

Tuottoisia yrityksiä

”Kannatan presidentin ehdotusta vuoropuhelun lisäämisestä – ja ilman sortoa, koska sorto synnyttää lisää väkivaltaa”, Araucanian pääkaupungin Temucossa toimivan La Fronteran yliopiston historian professori Jorge Pinto sanoo.

”Kukaan ei vaadi metsä- ja vesivoimayhtiöiden ajamista alueelta. Mutta niiden on sovittava asiat paikallisten yhteisöjen kanssa, koska padot, metsänhakkuut ja kaivokset vaikuttavat heihin”, Pinto tähdentää.

Bresciani muistuttaa, että Araucaniasta löytyvät maan köyhimmät alueet, vaikka siellä toimivat kaikkein tuottoisimmat yritykset. ”Köyhyys on poliittinen kysymys. Itsemääräämisoikeuteen tulee sisältyä oikeus määrätä taloudellisista resursseista”, hän sanoo.

Mapuchet löytävät Bacheletin suunnitelmasta hyvääkin, kuten mapuzungúninkielisen opetuksen lisääminen ja We Xipantun eli 24. kesäkuuta vietettävän mapuchejen uuden vuoden julistaminen kansalliseksi vapaapäiväksi.

alkuperäiskansatpolitiikka Chile Suomen IPS

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Kenialaismies ja Kenian lippu
Kenian presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin elokuussa. Nyt jännitetään, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, miten reilut vaalit ovat.(Kuva: Commonwealth Secretariat / CC BY-NC 2.0)

Kenian uusintavaalit vaakalaudalla – ”tilanne on hirveän jännittynyt”

Suomalainen kehitysyhteistyöntekijä Airi Kähärä seuraa Kenian presidentinvaalien uusintakierrosta Nairobissa. Tilanne on kireä, sillä jopa vaalikomission puheenjohtaja on sanonut, ettei reiluja vaaleja voida järjestää. Väkivallan uhka on korkealla.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.