Uutiset

Somekampanja vaatii kulta- ja jalokiviyhtiöiltä vastuullisuutta

Sosiaalisen median #BehindTheBling-kampanjan ansiosta tuhannet ihmiset ovat tviitanneet ja lähettäneet viestejä kulta- ja jalokiviyhtiöille. Ihmisiä kiinnostaa jalokivituotannon vastuullisuus.
Kaksi sierraleonelaista miestä kaivaa maata ja etsii timantteja.
Miljoonat ihmiset hankkivat elantonsa pienimuotoisella kaivostoiminnalla, kuten kuvan sierraleonelaiset timanttien etsijät. (Kuva: Tommy Trenchard / IPS)

(IPS) -- Maailman suurimmat kullan- ja jalokivien tuottajat saavat enimmäkseen heikkoja arvosanoja toimintansa vastuullisuudesta. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on valjastanut sosiaalisen median #BehindTheBling-kampanjaansa, jossa selvitetään kimalluksen taustoja.

”Kannustamme ihmisiä miettimään, mistä heidän korunsa tulevat ja vaatimaan varmuutta siitä, ettei taustalla ole ihmisoikeusloukkauksia”, Jo Becker HRW:n lasten oikeuksien osastolta kertoo.

Nyt näkyvyyttään somessa lisännyt kampanja aloitettiin jo vuosi sitten. ”Silloin yritykset sanoivat, ettei tuotannon vastuullisuus kiinnosta kuluttajia. Haluamme osoittaa, ettei asia ole niin”, Becker sanoo.

Todisteeksi siitä tuhannet ihmiset ryhtyivät heti somekampanjan alettua tviittamaan ja lähettämään viestejä kulta- ja jalokiviyhtiöille.

Alkuperä pimennossa

Kohteiden valintaa helpotti HRW:n selvitys 13 suuren kello- ja kultayhtiön toiminnasta. Niiden raaka-aineenhankintaa syynättiin eri vaiheiden jäljitettävyyden ja ihmisoikeusvastuun kannalta.

Kullan ja timanttien alkuperän jäljittäminen ei onnistu valtaosassa yhtiöistä, moni ei kerro alihankkijoidensa nimiä eikä arvioi ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä.

Tutkituista yrityksistä parhaiten oli vastuullisuudessa edistynyt Tiffany and Company. Bulgarin, Cartierin, Pandoran ja Signetin edistystä kuvataan ”maltilliseksi” ja loput saavat maininnan ”heikko” tai ”hyvin heikko”.

Lapsia orjatyössä

HRW:n arvion mukaan pienimuotoinen kullan ja jalokivien louhinta työllistää maailmassa miljoonia ihmisiä, joiden ihmisoikeuksia ei läheskään aina kunnioiteta. Lapsia kaivostyössä on toista miljoonaa.

”Palkka on usein pieni tai olematon ja olosuhteet kammottavat. Näin kaivetut kulta ja timantit eivät todellakaan ole hohdokkaita”, Becker sanoo.

Lasten työskentelyä kaivoksilla on dokumentoitu erityisesti Länsi- ja Keski-Afrikassa. Esimerkiksi Sierra Leonessa tuhannet pojat saavat kaivostyöstä palkakseen vain majoituksen, ruuan ja työkalut.

Norsunluurannikon pieniin kultakaivoksiin on tuotu lapsityövoimaa Burkina Fasosta, ja HRW vertaa olosuhteita orjuuteen.

Myös Zimbabwessa lasten kaivostyö on kasvava ongelma, sillä työolot ovat hengenvaaralliset ja monelta jää koulu kesken, maan luonnonvarakeskuksen johtaja Farai Maguwu sanoo.

”En ikinä unohda kolmea poikaa, jotka tapasin vuonna 2012, kun he palasivat Marangen timanttikentiltä. He olivat olleet työssä, kun tunneli romahti ja heidän toverinsa kuoli. Tapaukset eivät ole harvinaisia”, Maguwu kertoo.

Ongelmia Aasiassakin

Lasten kaivostyö ei ole yksin Afrikan vitsaus. Myanmarin jalokivikauppa julistettiin kansainväliseen saartoon, kun alan todettiin nojaavan ihmiskauppaan sekä lapsi- ja pakkotyöhön. Tietoja väärinkäytöksistä tulee edelleen.

HRW:tä huolettavat työolot myös Intiassa, jossa huomattava osa maailman jalokivistä hiotaan. Järjestö epäilee, että ala työllistää tuhansia lapsia epäilyttävissä oloissa.

”On saatava kuluttajat vaatimaan, että tuotantoketjun kakki vaiheet ovat kunnossa”, Becker tähdentää. Kampanja tuotti jo tulosta, kun saksalainen Christ-yhtiö sitoutui varmistamaan tuotantonsa vastuullisuuden yhteistyössä HRW:n kanssa.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudetihmiskauppatyömediainternetyhtiöt Suomen IPSHuman Rights Watch

Lue myös

Tietokoneen näppäimistö

Raportti: Teknologia-alalla esiintyy pakkotyötä – firmat haluavat estää sen, mutta harva kertoo, miten se tapahtuu

Monia teknologia- ja elektroniikka-alan tuotteita tehdään pakkotyövoimalla. Suuryritykset ovat viime vuosina kunnostautuneet sen estämisessä mutta enemmän pitää tehdä, vaaditaan tuoreessa raportissa.
Kenkiä roikkumassa narulla

Selvitys: Työntekijän osuus lenkkariparin tuotantokustannuksista yhä pienempi – järjestöiltä moitteita urheiluvaatebrändeille

Urheilubrändit Nike ja Adidas saavat moitteita tuoreessa raportissa, jonka mukaan ne ja niiden sponsoroimat jalkapallojoukkueet vain rikastuvat samaan aikaan, kun alihankkijoiden tehtaiden ompelijat saavat surkeaa palkkaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.