Uutiset Somalian kehitys

Somalimaa kamppailee pitääkseen väkensä kotimaassa

Ihmisten elinkeinoja on parannettava, muuten he lähtevät muualle, varoittavat Somalimaan asiantuntijat Airi Kähärä ja Hussein Ismail Jama. Avunantajat näyttävät kuitenkin unohtaneet Somalimaan.
Airi Kähärä ja Hussein Ismail Jama suuntaisivat lisää kehitysapua Somalimaahan. (Kuva: Teija Laakso)

Ihmisiä on autettava siellä, missä he ovat, muuten he lähtevät etsimään onneaan muualta. Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisin kärjistyessä lausetta on toisteltu niin monta kertaa, että sen painoarvo tuntuu jo kadonneen. Köyhässä Somalimaassa se on yhä karu fakta.

"Maaseudun yhteisöjä on tuettava köyhyyden vähentämiseksi sekä tuottavuuden ja elinkeinojen lisäämiseksi. Muuten ihmiset lähtevät muille alueille tai ulkomaille hakemaan parempaa elämää", toteaa Hussein Ismail Jama, somalimaalaisen maatalouden kehitysjärjestö ADO:n toiminnanjohtaja.

Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Somalimaa kuuluu virallisesti Somaliaan, mutta se julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991 ja on onnistunut pitämään olot suhteellisen vakaina ja rauhallisina Somalian sisällissodasta huolimatta.

Maan hallinto yrittää pitää kansalaisensa maassa, mutta se ei ole kovin helppoa. Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka moni somalimaalainen on jättänyt kotimaansa, mutta esimerkiksi IRIN-uutistoimiston kesällä haastatteleman maahanmuuttoviranomaisen mukaan maasta lähtee muualle jopa 300 ihmistä kuussa. Syynä on köyhyys.

"Ihmiset joutuvat kamppailemaan perustarpeidensa eteen. Työttömyys on korkealla, ja kymmenhenkistä perhettä voi elättää yksi ihminen", Suomessa tällä viikolla vieraileva Jama kertoo.

Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden arvellaan huitelevan 70 prosentin paikkeilla. Yleisimpiä elinkeinoja ovat maanviljelys ja karjanhoito, joita on tänä vuonna vaikeuttanut ennätyskuivuus. Normaaleinakin aikoina ongelmia kuitenkin riittää. Maatalouden tuotantokapasiteetti on kehno, ja tuotantojärjestelmät alkeellisia. Viljelijät ovat riippuvaisia sateista eikä kastelujärjestelmiä juuri ole. Moni joutuu ostamaan kallista tuontiruokaa Lähi-idästä, Jama kertoo.

Ongelmia ei helpota sekään, että monet kansainväliset avustusjärjestöt tuovat maahan muualta ostettua ruoka-apua, jonka kanssa viljelijät joutuvat kilpailemaan, kertoo puolestaan ADO:n tukijajärjestön, suomalaisen Solidaarisuuden maakoordinaattori Airi Kähärä, joka Jaman tavoin asuu Somalimaassa.

Itsenäistyminen haaveena

Solidaarisuus on tukenut vuodesta 2012 alkaen kahta maataloushanketta Somalimaassa. Niissä on muun muassa kehitetty pienviljelijöille uusia toimeentulomuotoja, rakennettu kastelukanavia sekä opetettu viljelijöitä jalostamaan raaka-aineita, kuten jauhamaan viljaa. Näin pyritään luomaan viljelijöille paremmat tulot. Samalla ehkäistään muuttoa kaupunkeihin ja edelleen ulkomaille. Hankkeissa on ollut mukana 668 viljelijää.

Jaman ja Kähärän mukaan Somalimaa tarvitsisi kuitenkin kipeästi lisää kehitysyhteistyövaroja – pelkät järjestöhankkeet eivät riitä, sillä köyhällä valtiolla ei yksinkertaisesti ole riittävästi resursseja tarjotakseen kansalaisilleen hyvää elämää. Avunantajien kukkaronnyörit ovat pysyneet tiukalla: maa on esimerkiksi laskenut tarvitsevansa vuosien 2012–2016 kehitysohjelmansa toteuttamiseen yli miljardi dollaria, mutta alle kymmenen prosenttia on saatu kasaan.

"Somalimaalaisten on ollut vaikea vakuuttaa kansainvälisiä avunantajia, koska sen turvallisuustilanne on parempi kuin Somaliassa ja se on 20 vuotta Somaliaa kehittyneempi. Kansainvälisen avun fokus näyttää keskittyvän Etelä-Somaliaan, Somalimaa jää ilman. Somalimaassa voi kuitenkin jo tehdä kehitysyhteistyötä, Somalia taas tarvitsee apua", Kähärä muistuttaa.

Mikään maa ei myöskään ole tunnustanut Somalimaan itsenäisyyttä, joten se ei voi saada virallista kahdenvälistä apuakaan. Syiksi on arveltu esimerkiksi sitä, että tunnustamisen pelätään laukaisevan myös muiden Afrikan alueiden itsenäistymistoiveet sekä sitä, että kaikki maat yksinkertaisesti odottavat jonkun muun tekevän aloitteen.

"Ihmiset ovat pysyneet maassa, koska he odottavat, että jonakin päivänä kansainvälinen yhteisö tunnustaa Somalimaan ja asiat järjestyvät. Nyt toivo alkaa vähentyä", Jama toteaa.

Niinpä monella tavallisella somalimaalaisella on tilanteeseen vain yksi ratkaisu: muuttaa muualle.

"Somalimaa kamppailee pitääkseen kansan maassa, mutta se tarkoittaa, että maata pitäisi auttaa ja sinne pitäisi investoida, jotta ihmiset voivat elää siellä. Muuten he lähtevät ja menevät maihin, joissa he voivat ansaita elantonsa", Airi Kähärä toteaa.

Somalian kehitys kehitysyhteistyösiirtolaisuuskonflikti Somalia Solidaarisuus

Lue myös

Pommi-iskun tuhoja Mogadishussa
Somalian historian tuhoisin terrori-isku viime syksynä sai kansalaisten auttamishalun ja samalla raivon heräämään.
(Kuva:
Tobin Jones
/
AMISOM Photo
/
CC0 1.0
)

Somalialaisnuoret eivät anna pelolle periksi

Somaliassa tapahtui viime syksynä maan historian pahin terrori-isku. Nuorisoaktivisti Muna Hassan Mohamed oli aluksi shokissa mutta lähti pian muiden paikallisten nuorten tavoin auttamaan pelastustöissä.

Mogadishu lokakuun 2015 pommi-iskun jälkeen
Pommi-iskut aiheuttivat Mogadishussa valtavaa tuhoa.
(Kuva:
Tobin Jones
/
AMISOM Public Information
/
CC0 1.0
)

Kirkon Ulkomaanavun kumppanin toimisto romahti Somalian pommi-iskussa

KUA:n maajohtaja Mika Jokivuori oli viikonloppuna Mogadishussa, jossa tapahtui vuosiin pahin terrori-isku. Hänen mukaansa monet etsivät vielä läheisiään iskun jäljiltä.
Talon raunioita Mogadishussa pommi-iskun jäljiltä
Somalian pommi-isku teki laajaa tuhoa.
(Kuva:
Tobin Jones
/
AMISOM Public Information
/
CC0 1.0
)

Somalian pommi-iskut tuomittu laajasti

Maailman johtajat ovat esittäneet surunvalitteluja Somalialle, jossa yli 200 ihmistä kuoli viikonlopun pommi-iskuissa. Sosiaalisessa mediassa ihmetellään, miksi isku ei saa enempää huomiota.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.