Uutiset

Somalimaa kaipaa lisää turisteja

Somalimaan matkailuvaltteihin kuuluvat rannat ja historialliset nähtävyydet, mutta turvaton maine ja hankala asema tunnustamattomana valtiona vaikeuttavat turismisektorin kehitystä.
Somalimaalainen Musa Abdi
Musa Abdi kuuluu Laas Geelin luolamaalausten vartijoihin Somalimaassa. Hän on asunut koko ikänsä alueella ja luuli lapsena maalausten olevan paholaisen töitä. (Kuva: James Jeffrey / IPS )

(IPS) -- Somalimaasta löytyy maailmanperintöluokan nähtävyyksiä, mutta ne jäävät vaille tunnustusta niin kauan kuin muu maailma ei hyväksy koko valtion olemassaoloa.

Berberan vanha satamakaupunki Adeninlahden rannalla pursuu ottomaaniajan arkkitehtuuria ja muistoja arabialaisen, intialaisen ja juutalaisen kauppayhteisön kukoistuksesta.

Berberan rakennukset ovat kuitenkin rapistumassa nopeasti, eikä sillä ole asiaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintökohteeksi. Somalimaa näet kuuluu yhä virallisesti Somaliaan, joka ei ole ratifioinut maailmanperintösopimusta vuodelta 1972.

Somalimaa julistautui itsenäiseksi sisällissodan riivaamasta Somaliasta 1991 mutta ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.

Kalliomaalauksia ja rantoja

Somalimaan pääkaupungin Hargeisan lähistöllä sijaitsevat Laas Geelin luolat, jotka Xavier Gutherzin johtama ranskalainen arkeologiryhmä löysi 2002. Gutherzin mukaan satoja ihmis- ja eläinhahmoja sisältävät teokset kuuluvat itäisen Afrikan tärkeimpiin kalliomaalauksiin.

Maalausten iäksi arvioidaan 5 000–11 000 vuotta. Osa on säilynyt luolissa hyvin, toiset ovat altistuneet sään ja luonnon vaikutuksille. ”Meillä ei ole varaa huolehtia alueesta nykyistä paremmin, sillä ministeriömme on hyvin pieni”, Abdisalam Mohamed Somalimaan matkailuministeriöstä valittaa.

Noin 3,5 miljoonan asukkaan Somalimaa elää pääasiassa karjan myynnillä ja ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksillä.

Matkailuvaltteihin voisivat nähtävyyksien ohella kuulua rannat, joita Somalimaalla on 850 kilometriä, mutta niistäkään ei ole nykyisellään turistipyydyksiksi.

”Lyhyellä tähtäimellä historialliset nähtävyydet ovat Somalimaan paras valtti”, sanoo konsultti Georgina Jamieson, joka on selvittänyt mahdollisuuksia luoda kestävää talouskasvua matkailun avulla.

Matkailijoita varoitetaan

Vaikka Somalimaassa on vähän rikollisuutta ja viimeisestä terrori-iskusta on lähes kymmenen vuotta, useimmat valtiot varoittavat kansalaisiaan matkustamasta sinne.

”Somalimaa-parka rinnastetaan Syyriaan tai Jemeniin, mihin tyssää hotelliketjujen ja muiden ulkomaisten sijoittajien kiinnostus”, seikkailumatkoja Somalimaahan järjestävä Jim Louth harmittelee.

Somalimaan kulttuurikeskusta Hargeisassa johtava Jama Musa vahvistaa, että ilman kansainvälistä tunnustusta matkailu ei piristy. Pientä toivoa antaa kuitenkin 127 miljoonan asukkaan naapurimaa, Etiopia, jonka talous on kasvanut vauhdilla. Vaurastuneet etiopialaiset lomailevat nyt Keniassa tai Djiboutissa, mutta saattavat kiinnostua pian Somalimaastakin. Sama voi koskea myös länsimaisia turisteja, jotka Etiopian löydettyään haluavat tutkia aluetta lisää.

kehitysturismitalous Somalia Suomen IPS

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.