Uutiset

Somalimaa kaipaa lisää turisteja

Somalimaan matkailuvaltteihin kuuluvat rannat ja historialliset nähtävyydet, mutta turvaton maine ja hankala asema tunnustamattomana valtiona vaikeuttavat turismisektorin kehitystä.
Somalimaalainen Musa Abdi
Musa Abdi kuuluu Laas Geelin luolamaalausten vartijoihin Somalimaassa. Hän on asunut koko ikänsä alueella ja luuli lapsena maalausten olevan paholaisen töitä. (Kuva: James Jeffrey / IPS )

(IPS) -- Somalimaasta löytyy maailmanperintöluokan nähtävyyksiä, mutta ne jäävät vaille tunnustusta niin kauan kuin muu maailma ei hyväksy koko valtion olemassaoloa.

Berberan vanha satamakaupunki Adeninlahden rannalla pursuu ottomaaniajan arkkitehtuuria ja muistoja arabialaisen, intialaisen ja juutalaisen kauppayhteisön kukoistuksesta.

Berberan rakennukset ovat kuitenkin rapistumassa nopeasti, eikä sillä ole asiaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintökohteeksi. Somalimaa näet kuuluu yhä virallisesti Somaliaan, joka ei ole ratifioinut maailmanperintösopimusta vuodelta 1972.

Somalimaa julistautui itsenäiseksi sisällissodan riivaamasta Somaliasta 1991 mutta ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.

Kalliomaalauksia ja rantoja

Somalimaan pääkaupungin Hargeisan lähistöllä sijaitsevat Laas Geelin luolat, jotka Xavier Gutherzin johtama ranskalainen arkeologiryhmä löysi 2002. Gutherzin mukaan satoja ihmis- ja eläinhahmoja sisältävät teokset kuuluvat itäisen Afrikan tärkeimpiin kalliomaalauksiin.

Maalausten iäksi arvioidaan 5 000–11 000 vuotta. Osa on säilynyt luolissa hyvin, toiset ovat altistuneet sään ja luonnon vaikutuksille. ”Meillä ei ole varaa huolehtia alueesta nykyistä paremmin, sillä ministeriömme on hyvin pieni”, Abdisalam Mohamed Somalimaan matkailuministeriöstä valittaa.

Noin 3,5 miljoonan asukkaan Somalimaa elää pääasiassa karjan myynnillä ja ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksillä.

Matkailuvaltteihin voisivat nähtävyyksien ohella kuulua rannat, joita Somalimaalla on 850 kilometriä, mutta niistäkään ei ole nykyisellään turistipyydyksiksi.

”Lyhyellä tähtäimellä historialliset nähtävyydet ovat Somalimaan paras valtti”, sanoo konsultti Georgina Jamieson, joka on selvittänyt mahdollisuuksia luoda kestävää talouskasvua matkailun avulla.

Matkailijoita varoitetaan

Vaikka Somalimaassa on vähän rikollisuutta ja viimeisestä terrori-iskusta on lähes kymmenen vuotta, useimmat valtiot varoittavat kansalaisiaan matkustamasta sinne.

”Somalimaa-parka rinnastetaan Syyriaan tai Jemeniin, mihin tyssää hotelliketjujen ja muiden ulkomaisten sijoittajien kiinnostus”, seikkailumatkoja Somalimaahan järjestävä Jim Louth harmittelee.

Somalimaan kulttuurikeskusta Hargeisassa johtava Jama Musa vahvistaa, että ilman kansainvälistä tunnustusta matkailu ei piristy. Pientä toivoa antaa kuitenkin 127 miljoonan asukkaan naapurimaa, Etiopia, jonka talous on kasvanut vauhdilla. Vaurastuneet etiopialaiset lomailevat nyt Keniassa tai Djiboutissa, mutta saattavat kiinnostua pian Somalimaastakin. Sama voi koskea myös länsimaisia turisteja, jotka Etiopian löydettyään haluavat tutkia aluetta lisää.

kehitysturismitalous Somalia Suomen IPS

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.