Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Vaatebrändien tuotantoketju usein piilossa

Sadasta tutkitusta brändistä vain 32 kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet valmistetaan.
(Kuva: Nicki Mannix / CC BY 2.0)

Vain 32 vaatebrändiä sadasta kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet ommellaan. Alihankkijoiden julkistamisesta on kuitenkin tulossa yhä yleisempää, selviää tuoreesta, kansainvälisen Fashion Revolution -kampanjan selvityksestä.

Eilen julkaistussa Fashion Transparency Indexissä pannaan järjestykseen sata suurta muoti- ja asustebrändiä sen perusteella, minkä verran ne kertovat julkisesti alihankkijoistaan, alihankintapolitiikastaan ja -käytännöistään sekä vaikutuksistaan työntekijöihin ja ympäristöön. Tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen.

Tutkitut brändit saivat keskimäärin vain noin 20 prosenttia mahdollisista pisteistä. Parhaiten selvityksessä pärjäsivät urheilubrändit Adidas ja Reebok ja sen jälkeen Marks & Spencer sekä H&M. Niistäkin kaikki saivat kuitenkin alle puolet mahdollisista pisteistä.

Selvityksen mukaan monet brändit kyllä kertovat politiikastaan ja sitoumuksistaan, mutta kun pitäisi kertoa käytännöstä, kuten esimerkiksi vaikutuksista työntekijöiden elämään tai ympäristöön, avoimuus loppuu.

Läpinäkymättömimpiä brändejä ovat selvityksen mukaan Dior, Heilan Home ja s.Oliver, jotka eivät kertoneet mitään tuotantoketjustaan ja saivat nolla pistettä. Kovin hyvin eivät pärjää myöskään monet muut isot brändit: esimerkiksi Esprit saa 37, Nike 36, Benetton 19, Louis Vuitton 15 ja Ralp Lauren 9 prosenttia mahdollisista pisteistä.

Parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä kun selvitys tehtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa, vain viisi brändiä 40:stä julkisti tehtaat.

Indeksin julkaisu on osa kansainvälistä, vuosittain vietettävää Vaatevallankumous-viikkoa. Kampanja sai alkunsa vuonna 2013, kun Bangladeshissa romahti Rana Plazan vaatetehdas, jossa valmistettiin vaatteita monelle länsimaiselle vaatebrändille. Romahduksessa kuoli yli 1 100 ihmistä.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyöyhtiöt

Lue myös

Kenkiä roikkumassa narulla

Selvitys: Työntekijän osuus lenkkariparin tuotantokustannuksista yhä pienempi – järjestöiltä moitteita urheiluvaatebrändeille

Urheilubrändit Nike ja Adidas saavat moitteita tuoreessa raportissa, jonka mukaan ne ja niiden sponsoroimat jalkapallojoukkueet vain rikastuvat samaan aikaan, kun alihankkijoiden tehtaiden ompelijat saavat surkeaa palkkaa.
Nainen ja korillinen kaloja

Raportti: Yritysvastuuskandaalit johtaneet työntekijöiden oikeuksien parannuksiin Thaimaassa

Julkisuudessa on tämän tästä kohuja, joissa kerrotaan työntekijöiden oikeuksien loukkauksista halpatuotantomaissa. Vaikka kohut unohtuvat helposti, Finnwatchin tänään ilmestyneen raportin mukaan ne ovat johtaneet myös konkreettisiin parannuksiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Pakolaisia

Tutkimus: Siviilit maksavat terrorismista kahteen kertaan

Norjan pakolaisneuvoston mukaan siviilit kärsivät terroristien hyökkäyksistä mutta myös terrorismin vastaisista toimista, sillä avustusjärjestöt joutuvat sen vuoksi rajoittamaan toimintaansa.
Mielenosoittaja ja Justice & Democracy for Nicaragua -kyltti

Järjestöt vetoavat: Suomen otettava kantaa Nicaraguan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin 162 ihmistä. Suomalaisjärjestöt vaativat ulkoministeriötä osoittamaan, että sen sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen toteutuu myös käytännössä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.