Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Vaatebrändien tuotantoketju usein piilossa

Sadasta tutkitusta brändistä vain 32 kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet valmistetaan.
(Kuva: Nicki Mannix / CC BY 2.0)

Vain 32 vaatebrändiä sadasta kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet ommellaan. Alihankkijoiden julkistamisesta on kuitenkin tulossa yhä yleisempää, selviää tuoreesta, kansainvälisen Fashion Revolution -kampanjan selvityksestä.

Eilen julkaistussa Fashion Transparency Indexissä pannaan järjestykseen sata suurta muoti- ja asustebrändiä sen perusteella, minkä verran ne kertovat julkisesti alihankkijoistaan, alihankintapolitiikastaan ja -käytännöistään sekä vaikutuksistaan työntekijöihin ja ympäristöön. Tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen.

Tutkitut brändit saivat keskimäärin vain noin 20 prosenttia mahdollisista pisteistä. Parhaiten selvityksessä pärjäsivät urheilubrändit Adidas ja Reebok ja sen jälkeen Marks & Spencer sekä H&M. Niistäkin kaikki saivat kuitenkin alle puolet mahdollisista pisteistä.

Selvityksen mukaan monet brändit kyllä kertovat politiikastaan ja sitoumuksistaan, mutta kun pitäisi kertoa käytännöstä, kuten esimerkiksi vaikutuksista työntekijöiden elämään tai ympäristöön, avoimuus loppuu.

Läpinäkymättömimpiä brändejä ovat selvityksen mukaan Dior, Heilan Home ja s.Oliver, jotka eivät kertoneet mitään tuotantoketjustaan ja saivat nolla pistettä. Kovin hyvin eivät pärjää myöskään monet muut isot brändit: esimerkiksi Esprit saa 37, Nike 36, Benetton 19, Louis Vuitton 15 ja Ralp Lauren 9 prosenttia mahdollisista pisteistä.

Parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä kun selvitys tehtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa, vain viisi brändiä 40:stä julkisti tehtaat.

Indeksin julkaisu on osa kansainvälistä, vuosittain vietettävää Vaatevallankumous-viikkoa. Kampanja sai alkunsa vuonna 2013, kun Bangladeshissa romahti Rana Plazan vaatetehdas, jossa valmistettiin vaatteita monelle länsimaiselle vaatebrändille. Romahduksessa kuoli yli 1 100 ihmistä.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyöyhtiöt

Lue myös

Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Suklaakonvehteja
Eettisiä joulukonvehteja saa yleisesti kaupoista, mutta parannettavaa riittää yhä.
(Kuva:
Philippa Willitts
/
CC BY-NC 2.0
)

Eettisten konvehtien valikoima kasvanut suomalaiskaupoissa – Finnwatchin mukaan kunnianhimoa tarvitaan lisää

Monista suomalaisista kaupoista löytyy nyt konvehteja, joiden sisältämä kaakao on tuotettu vastuullisesti. Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi kuitenkin asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.