Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Vaatebrändien tuotantoketju usein piilossa

Sadasta tutkitusta brändistä vain 32 kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet valmistetaan.
(Kuva: Nicki Mannix / CC BY 2.0)

Vain 32 vaatebrändiä sadasta kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet ommellaan. Alihankkijoiden julkistamisesta on kuitenkin tulossa yhä yleisempää, selviää tuoreesta, kansainvälisen Fashion Revolution -kampanjan selvityksestä.

Eilen julkaistussa Fashion Transparency Indexissä pannaan järjestykseen sata suurta muoti- ja asustebrändiä sen perusteella, minkä verran ne kertovat julkisesti alihankkijoistaan, alihankintapolitiikastaan ja -käytännöistään sekä vaikutuksistaan työntekijöihin ja ympäristöön. Tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen.

Tutkitut brändit saivat keskimäärin vain noin 20 prosenttia mahdollisista pisteistä. Parhaiten selvityksessä pärjäsivät urheilubrändit Adidas ja Reebok ja sen jälkeen Marks & Spencer sekä H&M. Niistäkin kaikki saivat kuitenkin alle puolet mahdollisista pisteistä.

Selvityksen mukaan monet brändit kyllä kertovat politiikastaan ja sitoumuksistaan, mutta kun pitäisi kertoa käytännöstä, kuten esimerkiksi vaikutuksista työntekijöiden elämään tai ympäristöön, avoimuus loppuu.

Läpinäkymättömimpiä brändejä ovat selvityksen mukaan Dior, Heilan Home ja s.Oliver, jotka eivät kertoneet mitään tuotantoketjustaan ja saivat nolla pistettä. Kovin hyvin eivät pärjää myöskään monet muut isot brändit: esimerkiksi Esprit saa 37, Nike 36, Benetton 19, Louis Vuitton 15 ja Ralp Lauren 9 prosenttia mahdollisista pisteistä.

Parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä kun selvitys tehtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa, vain viisi brändiä 40:stä julkisti tehtaat.

Indeksin julkaisu on osa kansainvälistä, vuosittain vietettävää Vaatevallankumous-viikkoa. Kampanja sai alkunsa vuonna 2013, kun Bangladeshissa romahti Rana Plazan vaatetehdas, jossa valmistettiin vaatteita monelle länsimaiselle vaatebrändille. Romahduksessa kuoli yli 1 100 ihmistä.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyöyhtiöt

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.