Uutiset Syyrian konflikti

Selvitys: Syyrian pakolaiset Libanonissa köyhempiä kuin koskaan – ”teemme työtä maksaaksemme velkamme”

Seitsemän vuotta Syyrian sotaa tarkoittaa yhä vaikeampia olosuhteita Libanonissa eläville pakolaisille, kertovat YK-järjestöt.
Syyrialaispakolaisia ja telttoja Libanonissa
Libanoniin on paennut lähes miljoona syyrialaista. Pakolaisia epämuodollisella leirillä Bekaan laaksossa helmikuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0 )

Yli kolme neljästä Libanoniin paenneista syyrialaisperheistä elää köyhyydessä, alle 3,2 eurolla päivässä. Lähes seitsemän vuotta Syyrian kriisin alkamisen jälkeen he ovat haavoittuvaisemmassa asemassa kuin aiemmin ja tarvitsevat yhä enemmän humanitaarista apua, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

”He ovat riippuvaisempia avusta kuin koskaan. Kaksi kolmesta oli viimeisen kolmen kuukauden aikana joutunut turvautumaan jonkinlaiseen apuun. Itsensä elättäminen on erittäin vaikeaa maassa, jonka talous on kärsinyt Syyrian sodasta. Ulkoinen rahoitus ei riitä kasvavien tarpeiden tyydyttämiseen”, luettelee UNHCR:n edustaja William Spindler tiedotteessa.

UNHCR:n, YK:n lastenjärjestön Unicefin sekä Maailman ruokaohjelman tekemän tuoreen selvityksen mukaan köyhyydessä elävien syyrialaispakolaisten määrä Libanonissa on viimeisen vuoden sisällä kasvanut viitisen prosenttia. Yli 90 prosenttia kärsii ruuansaannin epävarmuudesta ja vain noin neljänneksellä on laillinen oleskelulupa Libanonissa. Vajaa viisi prosenttia lapsista tekee töitä ja lähes yksi viidestä 15–19-vuotiaasta tytöstä on mennyt naimisiin.

UNHCR on rekisteröinyt Libanonissa vajaat miljoona syyrialaista pakolaista. YK-järjestöt tekevät vuosittain kyselyn, jossa selvitetään pakolaisten tilannetta ja humanitaarisen avun tarvetta. Viime vuonna vierailtiin noin 5 000 perheen luona 26 Libanonin alueella.

Käytännössä pakolaiset kattavat perustarpeensa lainaamalla rahaa ruokaan, terveyskuluihin ja vuokraan. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista oli velkaantunut.

”Teen töitä pellolla joskus tunnin, joskus kaksi tai kolme, joskus en lainkaan. Lainaan rahaa ostaakseni vaatteita ja muuta tavaraa lapsilleni. Olemme isoissa veloissa. Eli käytännössä teemme töitä maksaaksemme velkamme”, kertoi Jiyeh'n kaupungissa elävä syyrialaispakolainen Mohammed.

YK-järjestöjen mukaan Syyrian pakolaisten apuun Libanonissa tarvitaan tänä vuonna noin 2,7 miljardia dollaria, noin 2,3 miljardia euroa. Viime vuoden joulukuun alkuun mennessä vain runsas kolmannes oli saatu kasaan.

Syyrian konflikti katastrofiapuköyhyyspakolaiset LibanonSyyria

Suomalaisjärjestöistä Libanoniin välittävät apua ainakin:

Lue myös

Koululuokallinen lapsia
Syyrian konflikti on vaikuttanut jopa 80 prosenttiin maan lapsista. Kuvassa syyrialais- ja libanonilaislapsia yhteisoppitunnilla Libanonissa vuonna 2016.
(Kuva:
Adam Patterson
/
Panos
DFID
/
CC BY 2.0
)

Konfliktit vaikuttavat yhä kipeämmin lapsiin – asiantuntijalta ei heru ymmärrystä pakolaisvastaisuudelle

Iso osa syyrialaislapsista on menettänyt jonkun läheisensä konfliktin seurauksena. World Vision -järjestön asiantuntija Brikena Zogaj toivoo rikkailta mailta lapsiystävällisempää pakolaispolitiikkaa. ”Kymmenen vuoden päästä voi olla teidän vuoronne olla autettavana.”
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.
(Kuva:
niawag
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Syyrian pakolaisia Turkissa
Alepposta Turkkiin paenneiden Mahir Isan (33), Muhammedin (7), Ahmetin (1), Eysen (11) ja Sidran (10) perhe. Amnestyn mukaan kapinallisten ja hallituksen väliset sovintosopimukset ja piiritykset ovat ajaneet tuhansia kodeistaan Syyriassa.
(Kuva:
Abdurrahman Antakyali
/
EU/ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Syyrian ”sovintosopimusten” varjolla ajettu tuhansia ihmisiä kodeistaan

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty syyttää Syyrian hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan. Sen raportin mukaan hallitus on tehnyt kapinallisten kanssa sopimuksia, joiden seurauksena tuhansia ihmisiä on pakkosiirretty kodeistaan.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.