Uutiset

Selvitys: Siviilejä kuolee yhä enemmän ilmaiskuissa – ”kun räjähdeaseita käytetään kaupungeissa, tulokset ovat väistämättömiä”

Räjähdeiskuissa kuolleiden siviilien määrä nousi viime vuonna rajusti. Kansalaisjärjestö AOAV syyttää noususta valtiollisia toimijoita, jotka tekevät ilmaiskuja asuinalueille.
Mielenosoittajia Lontoossa vuonna 2016
Syyrian siviiliuhrien määrä on kasvanut yli 50 prosenttia edellisvuodesta. Syyria-mielenosoittajia Lontoossa joulukuussa 2016. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-NC 2.0 )

Erilaisissa räjähdeiskuissa kuolleiden siviilien määrä kasvoi viime vuonna 42 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2017 11 ensimmäisen kuukauden aikana ainakin 15 399 siviiliä menetti henkensä, kertoo brittiläinen kansalaisjärjestö Action on Armed Violence (AOAV) tänään julkaistuissa tilastoissaan.

Järjestö laskee englanninkielisten mediaraporttien perusteella, miten paljon erilaiset räjähdeaseet ja -iskut ovat aiheuttaneet siviiliuhreja.

Järjestön mukaan viime vuodesta on tulossa pahin sitten vuoden 2011. Suurin syy on ilmaiskujen lisääntyminen. 58 prosenttia räjähdeiskuista kuolleista kuoli nimenomaan ilmaiskuissa, pääosin Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä. Yhteensä ilmaiskuissa kuolleiden ihmisten määrä nousi viime vuonna yli 80 prosenttia.

Järjestö kritisoi etenkin valtiollisia toimijoita, jotka yleensä ovat ilmaiskujen takana. Niiden on valvottava tarkasti sääntöjensä noudattamista, se vaatii.

”Nämä ovat karuja lukuja. Ne paljastavat valheen, jonka mukaan valtiollisten ilmavoimien käyttämät tarkkuusohjatut ohjukset eivät vahingoita siviilejä. Kun räjähdeaseita käytetään kaupungeissa, tulokset ovat väistämättömiä: viattomia lapsia, naisia ja miehiä kuolee”, sanoo AOAV:n johtaja Iain Overton tiedotteessa.

AOAV:n tilastojen mukaan kun räjähdeaseita käytetään asutuilla alueilla, yli 90 prosenttia kuolleista ja loukkaantuneista on siviilejä. Silti suurin osa räjähdeiskuista tehdään nimenomaan asutuilla alueilla.

Ilmaiskuista huolimatta eniten ihmishenkiä vei viime vuonna kaksinkertainen rekkapommi-isku Somalian pääkaupungissa Mogadishussa. Siinä kuoli 512 ihmistä.

aseet & armeijakonfliktiturvallisuus

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.