Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Intian tehtailla tehdään eurooppalaisille kenkiä huonoilla työehdoilla

Suomeenkin tulee Intiasta puoli miljoonaa paria kenkiä vuodessa.
(Kuva: Craig Cloutier / CC BY-SA 2.0)

Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ovat yleisiä intialaisissa kenkätehtaissa, joissa valmistetaan kenkiä eurooppalaisille brändeille, käy ilmi tuoreesta selvityksestä (pdf).

Selvityksen mukaan usein työsuojelu on puutteellista ja työtekijät jäävät sosiaaliturvan ja työterveyshuollon ulkopuolelle. Työntekijät sairastuvat kuluttavien työolojen vuoksi kroonisiin tauteihin mutta saattavat joutua itse maksamaan hoitonsa ja sairauslomansa.

Työntekijöiden palkka ei riitä elämiseen. Selvityksen perusteella he saavat 20–164 euroa kuussa. Elämiseen riittäisi selvityksen mukaan 251 euroa.

Tutkimus tehtiin kahdella Intian alueella: Amburissa maan eteläosassa ja Agrassa pohjoisosassa. Siihen haastateltiin 232:ta työntekijää neljässä nahka- ja jalkinetehtaassa.

Selvityksen teki eurooppalainen Change Your Shoes -hanke, jota Suomessa edustaa Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti). Selvitystä oli määrä käsitellä tänään järjestettävässä seminaarissa, mutta Eetti kertoo Suomen New Delhin suurlähetystön evänneen Suomeen kutsutulta intialaiselta kenkätehtaan työntekijältä sekä työoikeusaktivistilta viisumit.

Intia on maailman toiseksi suurin kenkien tuottaja. Vuonna 2015 maassa tuotettiin 2,2 miljardia paria kenkiä. Suomeen tulee Intiasta vuosittain lähes puoli miljoonaa paria kenkiä.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyö Intia Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.