Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Ihmisoikeudet eivät vielä kenkäteollisuuden arkipäivää

Esimerkiksi luksusmerkki Prada sekä myös suomalaiset kenkämyyjät saavat tuoreessa tutkimuksessa kritiikkiä siitä, ettei niiden tuotantoketjussa huomioida ihmisoikeuksia riittävästi.
(Kuva: Jason Pier in DC / CC BY-NC 2.0)

Sen paremmin suomalaiset kuin eurooppalaisetkaan kenkäyritykset eivät tee riittävästi varmistaakseen, että niiden tuotantoketjussa kunnioitettaisiin ihmisoikeuksia. Esimerkiksi raaka-aineiden tuotanto-olosuhteita valvoo itse vain harva, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.

Suomalaisen Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) sekä kansainvälisen Change your shoes -kampanjan tekemän selvityksen mukaan eurooppalaisista brändeistä Adidas, Euro Sko ja El Naturalista ja suomalaisista Sievi ja Kesko toteuttavat parhaiten ihmisoikeusvastuutaan. Huonoimpiin taas kuuluvat esimerkiksi Prada ja Gabor.

Selvitys perustuu kahteen kyselyyn, joista toinen lähetettiin 23 eurooppalaiselle kenkäfirmalle ja toinen neljälle suomalaisfirmalle. Eurooppalaisfirmoista noin puolet vastasi kyselyyn, suomalaisista kaikki. Yritysten toimintaa peilattiin etenkin YK:n vuonna 2011 hyväksymiin, yrityksille tarkoitettuihin ihmisoikeusperiaatteisiin.

Maailman kaikista kengistä 88 prosenttia tuotetaan Aasiassa, pääosin Kiinassa. Alan ongelmia ovat esimerkiksi työntekijöiden huonot palkat ja järjestäytymisoikeuden rajoitukset. Kengissä käytettävän nahan erityisongelmana on kromi, joka voi olla työntekijöille hengenvaarallista.

Selvityksen mukaan kaikki yritykset kyllä tekevät jollakin tavoin työtä ihmisoikeuksien eteen, mutta yhteistyötä esimerkiksi ammattiliittojen ja järjestöjen kanssa tarvitaan lisää. Vaikka suurimmalla osalla yrityksistä on helposti hallinnoitavissa olevat tuotantoketjut, ihmisoikeusperiaatteita ei silti valvota riittävästi.

Esimerkiksi eurooppalaisista yrityksistä vain yksi kertoi vaativansa, että sen kumppanit maksavat työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Yritykset eivät arvioi varsinkaan parkitsimoiden työolojen uhkatekijöitä, ja vastuu työsuojelusta ja väärinkäytösten ehkäisystä on täysin kumppanien harteilla. Suurin osa yritysten kuvaamista työsuojelu- ja valvontakäytännöistä ei ole uskottavia, tutkimuksessa kerrotaan.

Selvityksen mukaan riskinä on, että yritykset keskittyvät suorien toimittajiensa kanssa solmittuihin sopimuksiin eivätkä kiinnitä tarpeeksi huomiota varsinaisiin tuotantopaikkoihin, joissa tapahtuu tai on vaarana tapahtua hälyttäviä ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksia.

Suomalaisfirmat edustavat selvityksen mukaan eurooppalaista keskitasoa lukuun ottamatta hieman paremmin pärjäävää Sieviä. Se valmistaa kenkänsä Suomessa ja valvoo esimerkiksi nahantuotantoa suoraan.

Osa firmoista on mukana erilaisissa vastuullisuusjärjestelmissä. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo Eetin kampanjakoordinaattori Anna Härri.

"On selvää, että yritysten vapaaehtoiset toimenpiteet eivät ole riittäviä varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumista tuotantoketjuissa. Tarvitaankin lainsäädäntöä, joka velvoittaisi yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia missä päin maailmaa ne tuottavatkin."

Suomessa myytiin vuonna 2014 noin 18 miljoonaa paria kenkiä, jotka oli tuotu pääosin Kiinasta, Vietnamista, Saksasta ja Indonesiasta.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyötalousyhtiöt EurooppaSuomi Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Lentokoneen siipi

Onko yrityksillä vastuuta pakkopalautuksista ja aseiden myynnistä?

Suomessa on viime aikoina keskusteltu muun muassa siitä, ovatko lentoyhtiöt osaltaan vastuussa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntijan Irene Leinon mukaan yksinkertaisia vastauksia ei ole, mutta yritykset voivat silti pohtia esimerkiksi sisäisiä toimintaohjeita.
Kaksi sierraleonelaista miestä kaivaa maata ja etsii timantteja.

Somekampanja vaatii kulta- ja jalokiviyhtiöiltä vastuullisuutta

Sosiaalisen median #BehindTheBling-kampanjan ansiosta tuhannet ihmiset ovat tviitanneet ja lähettäneet viestejä kulta- ja jalokiviyhtiöille. Ihmisiä kiinnostaa jalokivituotannon vastuullisuus.
Vauvan käsi rinnalla

Nestlélle taas kritiikkiä äidinmaidonkorvikkeista

Kansalaisjärjestöt kritisoivat jälleen Nestlé-yhtiötä äidinmaidonkorvikkeen markkinoimisesta kyseenalaisin perustein. Tuoreen selvityksen mukaan Nestlé käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointivälineenä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.