Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Ihmisoikeudet eivät vielä kenkäteollisuuden arkipäivää

Esimerkiksi luksusmerkki Prada sekä myös suomalaiset kenkämyyjät saavat tuoreessa tutkimuksessa kritiikkiä siitä, ettei niiden tuotantoketjussa huomioida ihmisoikeuksia riittävästi.
(Kuva: Jason Pier in DC / CC BY-NC 2.0)

Sen paremmin suomalaiset kuin eurooppalaisetkaan kenkäyritykset eivät tee riittävästi varmistaakseen, että niiden tuotantoketjussa kunnioitettaisiin ihmisoikeuksia. Esimerkiksi raaka-aineiden tuotanto-olosuhteita valvoo itse vain harva, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.

Suomalaisen Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) sekä kansainvälisen Change your shoes -kampanjan tekemän selvityksen mukaan eurooppalaisista brändeistä Adidas, Euro Sko ja El Naturalista ja suomalaisista Sievi ja Kesko toteuttavat parhaiten ihmisoikeusvastuutaan. Huonoimpiin taas kuuluvat esimerkiksi Prada ja Gabor.

Selvitys perustuu kahteen kyselyyn, joista toinen lähetettiin 23 eurooppalaiselle kenkäfirmalle ja toinen neljälle suomalaisfirmalle. Eurooppalaisfirmoista noin puolet vastasi kyselyyn, suomalaisista kaikki. Yritysten toimintaa peilattiin etenkin YK:n vuonna 2011 hyväksymiin, yrityksille tarkoitettuihin ihmisoikeusperiaatteisiin.

Maailman kaikista kengistä 88 prosenttia tuotetaan Aasiassa, pääosin Kiinassa. Alan ongelmia ovat esimerkiksi työntekijöiden huonot palkat ja järjestäytymisoikeuden rajoitukset. Kengissä käytettävän nahan erityisongelmana on kromi, joka voi olla työntekijöille hengenvaarallista.

Selvityksen mukaan kaikki yritykset kyllä tekevät jollakin tavoin työtä ihmisoikeuksien eteen, mutta yhteistyötä esimerkiksi ammattiliittojen ja järjestöjen kanssa tarvitaan lisää. Vaikka suurimmalla osalla yrityksistä on helposti hallinnoitavissa olevat tuotantoketjut, ihmisoikeusperiaatteita ei silti valvota riittävästi.

Esimerkiksi eurooppalaisista yrityksistä vain yksi kertoi vaativansa, että sen kumppanit maksavat työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Yritykset eivät arvioi varsinkaan parkitsimoiden työolojen uhkatekijöitä, ja vastuu työsuojelusta ja väärinkäytösten ehkäisystä on täysin kumppanien harteilla. Suurin osa yritysten kuvaamista työsuojelu- ja valvontakäytännöistä ei ole uskottavia, tutkimuksessa kerrotaan.

Selvityksen mukaan riskinä on, että yritykset keskittyvät suorien toimittajiensa kanssa solmittuihin sopimuksiin eivätkä kiinnitä tarpeeksi huomiota varsinaisiin tuotantopaikkoihin, joissa tapahtuu tai on vaarana tapahtua hälyttäviä ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksia.

Suomalaisfirmat edustavat selvityksen mukaan eurooppalaista keskitasoa lukuun ottamatta hieman paremmin pärjäävää Sieviä. Se valmistaa kenkänsä Suomessa ja valvoo esimerkiksi nahantuotantoa suoraan.

Osa firmoista on mukana erilaisissa vastuullisuusjärjestelmissä. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo Eetin kampanjakoordinaattori Anna Härri.

"On selvää, että yritysten vapaaehtoiset toimenpiteet eivät ole riittäviä varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumista tuotantoketjuissa. Tarvitaankin lainsäädäntöä, joka velvoittaisi yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia missä päin maailmaa ne tuottavatkin."

Suomessa myytiin vuonna 2014 noin 18 miljoonaa paria kenkiä, jotka oli tuotu pääosin Kiinasta, Vietnamista, Saksasta ja Indonesiasta.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyötalousyhtiöt EurooppaSuomi Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.