Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Selvitys: Asenteiden koveneminen mullistaa kansalaisyhteiskuntaa

Järjestöjen toimintaympäristöä myllertävät muun muassa kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen maailmalla sekä yritysyhteistyön lisääntyminen ja kehitysyhteistyöleikkaukset Suomessa, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Teija Laakso CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisyhteiskunta elää niin Suomessa kuin maailmallakin suuren muutoksen aikaa. Syynä on muun muassa yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tuoreesta selvityksestä.

"Poliittinen ilmapiiri on muuttunut nopeasti ja voimakkaasti. Asenteet kaikenlaista erilaisuutta ja kansainvälisiä teemoja kohtaan ovat tiukentuneet. Se vaikuttaa kehitysyhteistyöhön monella tavalla: pitää pystyä puolustamaan aiempaa enemmän sitä, miksi työ ylipäätään on tärkeää", toteaa yksi selvityksen tekijöistä, tutkija Eija Ranta.

Selvityksen tilaajana oli ulkoministeriö, ja sitä varten haastateltiin suomalaisten, kenialaisten ja tansanialaisten järjestöjen edustajia sekä ulkoministeriön virkamiehiä.

Selvityksen mukaan ilmapiirin muutos näkyy esimerkiksi populismin, nationalismin ja oman edun korostamisen kasvuna. Osa tutkimukseen haastatelluista järjestöistä oli sitä mieltä, että trendi ulottuu myös kehitysyhteistyöhön, jossa vallitsevat yhä itsekkäämmät motiivit.

Ilmapiiri on selvityksen mukaan muuttunut myös globaalissa etelässä, jossa kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut. Yhä useammat valtiot rajoittavat aiempaa tiukemmin järjestöjen toimintaa esimerkiksi lakien tai säädösten avulla.

"Globaalisti ollaan uudenlaisessa tilanteessa verrattuna vaikkapa siihen, missä oltiin 10–20 vuotta sitten, jolloin kansalaisyhteiskunta oli trendikäs kehityspoliittinen teema. Nyt yhteiskunnalliset ajat ovat selkeästi aivan erilaiset", Ranta sanoo.

Ristiriitaiseksi trendin tekee se, että samaan aikaan yksi suurimmista kehityspolitiikan kansainvälisistä muutoksista on selvityksen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksyminen vuonna 2015. Niissä korostetaan globaalien ongelmien ratkaisua nimenomaan yhteistyön avulla.

Yksityinen sektori houkuttaa

Suomalaisjärjestöjen toimintaympäristöä ovat selvityksen mukaan viime aikoina järisyttäneet myös äkilliset rahoitusleikkaukset sekä yritysyhteistyön kasvu.

Leikkaukset veivät ulkoministeriön kansalaisjärjestöbudjetista viime vuonna noin 43 prosenttia, mistä on seurannut järjestöille irtisanomisia ja toiminnan supistamista. Samaan aikaan yrityssektorille on suunnattu yhä lisää rahaa. Toisaalta myös järjestöt itse tekevät aiempaa enemmän yritysyhteistyötä.

Yksityisen sektorin nousu onkin selvityksen mukaan yksi uusista trendeistä, mutta se ei nouse esiin ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikassa.

"Trendit menevät niin, että tiettynä aikana korostetaan valtavasti valtiota, jonakin toisena taas kansalaisyhteiskuntaa ja taas yrityssektoria. Nyt ollaan osittain samanlaisessa tilanteessa kuin 1970- ja 80-luvuilla, jolloin kehitysyhteistyön suhdetta vienninedistämiseen korostettiin", Ranta toteaa.

Uusi kansalaisyhteiskuntalinjaus tulossa

Yliopiston selvityksen tarkoituksena on tarjota taustatietoa, kun ulkoministeriö tänä vuonna uusii kansalaisyhteiskuntalinjauksensa, joka määrittelee esimerkiksi järjestöjen saaman valtionavun kriteerit. Selvitys otetaan huomioon sen suunnittelutyössä, lupasi ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä ulkoministeriön seminaarissa keskiviikkona.

Uudessa linjauksessa pitäisi tutkijoiden mukaan esimerkiksi nostaa kansalaisyhteiskunnan vapaus itseisarvoksi. Kansalaisyhteiskunta pitäisi myös määritellä mahdollisimman laajasti.

"Kansalaisyhteiskunta ei ole ainoastaan yhdistys- tai järjestötoimintaa vaan myös yhteiskunnallinen tila ja areena, jossa keskustellaan ja kamppaillaan yhteisistä teemoista", Ranta huomauttaa.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyöpolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Maapallo

Kehitysjärjestöjen uudelle kattojärjestölle valittiin johtaja

Juha-Erkki Mäntyniemi on valittu johtamaan kehitysjärjestöjen uutta kattojärjestöä, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa Kepan ja Kehyksen yhdistyessä.
Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Lapsimorsian ihmisjoukon keskellä Indonesiassa

Indonesia saattaa kieltää lapsiavioliitot

14 prosenttia indonesialaistytöistä menee alaikäisenä naimisiin. Nyt maan presidentti on ilmoittanut, että maassa valmistellaan viimein lapsiavioliittojen kieltoa.
Mielenosoittajia Slovakiassa, kyltissä murhatut  Ján Kuciak ja Martina Kušnírová

Murha säikäytti Slovakian median – ”kun poliitikko haukkuu ja uhkailee toimittajia julkisesti, muut voivat jatkaa siitä omin päin”

Mafian ja hallituspuolueen kytköksiä tutkivat slovakialainen toimittaja Ján Kuciak ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírová murhattiin helmikuussa. Asiantuntijoiden mukaan maan johtajien pitkään jatkuneet sanalliset hyökkäykset toimittajia vastaan loivat otollisen ilmapiirin veriteolle.
Mielenosoittajia Barcelonassa, kuvassa Katalonian lippu ja Catalan Republic -kyltti

Raportti: Epävakaus lisääntynyt monissa rikkaissa maissa – Suomi edelleen maailman vakain valtio

Epävakaus ei ole vain köyhien maiden ongelma, osoittaa tuore hauraiden valtioiden indeksi.