Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Selvitys: Asenteiden koveneminen mullistaa kansalaisyhteiskuntaa

Järjestöjen toimintaympäristöä myllertävät muun muassa kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen maailmalla sekä yritysyhteistyön lisääntyminen ja kehitysyhteistyöleikkaukset Suomessa, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Teija Laakso CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisyhteiskunta elää niin Suomessa kuin maailmallakin suuren muutoksen aikaa. Syynä on muun muassa yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tuoreesta selvityksestä.

"Poliittinen ilmapiiri on muuttunut nopeasti ja voimakkaasti. Asenteet kaikenlaista erilaisuutta ja kansainvälisiä teemoja kohtaan ovat tiukentuneet. Se vaikuttaa kehitysyhteistyöhön monella tavalla: pitää pystyä puolustamaan aiempaa enemmän sitä, miksi työ ylipäätään on tärkeää", toteaa yksi selvityksen tekijöistä, tutkija Eija Ranta.

Selvityksen tilaajana oli ulkoministeriö, ja sitä varten haastateltiin suomalaisten, kenialaisten ja tansanialaisten järjestöjen edustajia sekä ulkoministeriön virkamiehiä.

Selvityksen mukaan ilmapiirin muutos näkyy esimerkiksi populismin, nationalismin ja oman edun korostamisen kasvuna. Osa tutkimukseen haastatelluista järjestöistä oli sitä mieltä, että trendi ulottuu myös kehitysyhteistyöhön, jossa vallitsevat yhä itsekkäämmät motiivit.

Ilmapiiri on selvityksen mukaan muuttunut myös globaalissa etelässä, jossa kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut. Yhä useammat valtiot rajoittavat aiempaa tiukemmin järjestöjen toimintaa esimerkiksi lakien tai säädösten avulla.

"Globaalisti ollaan uudenlaisessa tilanteessa verrattuna vaikkapa siihen, missä oltiin 10–20 vuotta sitten, jolloin kansalaisyhteiskunta oli trendikäs kehityspoliittinen teema. Nyt yhteiskunnalliset ajat ovat selkeästi aivan erilaiset", Ranta sanoo.

Ristiriitaiseksi trendin tekee se, että samaan aikaan yksi suurimmista kehityspolitiikan kansainvälisistä muutoksista on selvityksen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksyminen vuonna 2015. Niissä korostetaan globaalien ongelmien ratkaisua nimenomaan yhteistyön avulla.

Yksityinen sektori houkuttaa

Suomalaisjärjestöjen toimintaympäristöä ovat selvityksen mukaan viime aikoina järisyttäneet myös äkilliset rahoitusleikkaukset sekä yritysyhteistyön kasvu.

Leikkaukset veivät ulkoministeriön kansalaisjärjestöbudjetista viime vuonna noin 43 prosenttia, mistä on seurannut järjestöille irtisanomisia ja toiminnan supistamista. Samaan aikaan yrityssektorille on suunnattu yhä lisää rahaa. Toisaalta myös järjestöt itse tekevät aiempaa enemmän yritysyhteistyötä.

Yksityisen sektorin nousu onkin selvityksen mukaan yksi uusista trendeistä, mutta se ei nouse esiin ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikassa.

"Trendit menevät niin, että tiettynä aikana korostetaan valtavasti valtiota, jonakin toisena taas kansalaisyhteiskuntaa ja taas yrityssektoria. Nyt ollaan osittain samanlaisessa tilanteessa kuin 1970- ja 80-luvuilla, jolloin kehitysyhteistyön suhdetta vienninedistämiseen korostettiin", Ranta toteaa.

Uusi kansalaisyhteiskuntalinjaus tulossa

Yliopiston selvityksen tarkoituksena on tarjota taustatietoa, kun ulkoministeriö tänä vuonna uusii kansalaisyhteiskuntalinjauksensa, joka määrittelee esimerkiksi järjestöjen saaman valtionavun kriteerit. Selvitys otetaan huomioon sen suunnittelutyössä, lupasi ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä ulkoministeriön seminaarissa keskiviikkona.

Uudessa linjauksessa pitäisi tutkijoiden mukaan esimerkiksi nostaa kansalaisyhteiskunnan vapaus itseisarvoksi. Kansalaisyhteiskunta pitäisi myös määritellä mahdollisimman laajasti.

"Kansalaisyhteiskunta ei ole ainoastaan yhdistys- tai järjestötoimintaa vaan myös yhteiskunnallinen tila ja areena, jossa keskustellaan ja kamppaillaan yhteisistä teemoista", Ranta huomauttaa.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyöpolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.