Uutiset Ruokaturva

Sananvapaus kapenee Venezuelassa – virkamiehet saavat määritellä vihapuheen

Venezuelan hallitus kielsi vihapuheen, mutta keinot arveluttavat asiantuntijoita. Pelkona, on että sananvapaudesta ei pian ole jäljellä rippeitäkään.
Seinään maalattuja kasvoja Venezuelassa
Vihapuheen kieltävä laki nähdään sensuurin välineenä Venezuelassa, jossa väkivalta rehottaa. Vuonna 2011 käydyn kampanjan julisteisiin kuvatut 52 naista olivat menettäneet lapsensa rikollisen väkivallan seurauksena. (Kuva: Fidel Márquez / IPS)

Vihapuheen levittäminen mediassa tai somessa voi tuoda Venezuelassa 20 vuoden vankeustuomion. Näin säädetään uudessa laissa, jonka laillisuuden ja tarkoitusperät maan oppositio kuitenkin kyseenalaistaa.

Laki tuli voimaan marraskuussa, kun se oli hyväksytty perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa, jossa istuu pelkästään presidentti Nicolás Maduron ja hallitsevan sosialistipuolueen kannattajia.

Venezuelan parlamentti, jossa oppositiolla on enemmistö, boikotoi kesällä pidettyjä kansalliskokouksen vaaleja ja pitää koko elintä perustuslain vastaisena.

”Venezuelan hallitus käyttää nyt hienoa tavoitetta vihapuheen torjunnasta välineenä, jonka avulla voidaan suitsia ilmaisunvapautta”, varoittaa Marianela Balbi, joka johtaa Perussa toimivaa sanavapausjärjestöä Ipys Venezuelaa.

Vihaa ei määritelty

Esityksen vihapuheen kieltämisestä teki Maduro, joka on johtanut Venezuelaa vuodesta 2013. Hän yrittää jatkaa edesmenneen edeltäjänsä Hugo Chávezin ”bolivariaanista vallankumousta”, mutta huono taloudenpito ja öljyn hinnan lasku ovat romuttaneet 32 miljoonan asukkaan maan talouden.

Venezuelan vihapuhelain esikuvina ovat Saksassa säädetty ja Ecuadoriin kaavailtu somelaki. Venezuela lisäsi omaansa painotuksen suvaitsevaisuutta suosivan kasvatuksen roolista, kansalliskokouksen puheenjohtaja Delcy Rodríguez selitti.

Venezuelan laki ei kuitenkaan määrittele vihan käsitettä. ”Se jättää virkamiesten arvioitavaksi, mikä on vihapuhetta”, Venezuelan keskusyliopiston entinen dekaani ja juristi Alberto Arteaga sanoo.

Laki voi rajoittaa ilmaisunvapautta vakavasti ja luoda demokratiaan kuulumattoman pelon ilmapiirin, Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission uruguaylainen ilmaisunvapauden asiantuntija Edison Lanza arvioi.

Hänen mukaansa lakiin sisältyvät kohtuuttomat rangaistukset uhkaavat vaientaa Venezuelan viimeisen vapauden tilan eli sosiaalisen median.

Kovat rangaistukset

Laki kieltää kaikki ilmaukset, jotka ihannoivat sotaa tai yllyttävät vihaa kansallisuuden, rodun, etnisyyden, uskonnon, politiikan sekä yhteiskunnallisen tai ideologisen näkökannan pohjalta. Kiellettyä on myös seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin tai minkä tahansa muun syyn käyttäminen syrjinnän, suvaitsemattomuuden tai väkivallan perusteena.

Laki vaatii puolueita karsimaan vihailmaisut ohjelmistaan lakkauttamisen uhalla. Vihaa lietsovia viestimiä ja toimittajia uhkaavat sakot, sulkemiset ja toimilupien menetykset. Sähköisten viestimien ja somen on poistettava lainvastaiset viestit kuudessa tunnissa tai seuraa rangaistus, joka on ankarimmillaan 10–20 vuotta vankeutta.

Lakia toteuttamaan perustetaan 15-jäseninen komissio. Kansalliskokous nimittää komission julkishallintoa – parlamentti pois lukien – ja kolmea kansalaisjärjestöä edustavat jäsenet.

”Uusi laki rakentaa pelon ilmapiiriä. Se kannustaa sensuuriin ja itsesensuuriin ja vertautuu totalitaaristen hallitusten politiikkaan”, ilmaisunvapautta puolustavan Espacio Público -järjestön edustaja Carlos Correa sanoo.

Ruokaturva ruoka Suomen IPS

Sensuuria ja pelottelua

(IPS) -- Venezuelassa on suljettu tänä vuonna 49 viestintä, joista 46 oli radioasemia, alan ammattiliito kertoo. Hugo Chávezin (1999–2013) ja Nicolás Maduron (2013–) valtakausilla sulkemisia on ollut kaikkiaan 148.

Sananvapausjärjestö Espacio Públicon mukaan vuoden 2017 tammi-syyskuussa ilmaisunvapautta loukattiin yhteensä 887 kertaa, kasvua edellisvuodesta oli 259 prosenttia. Listalla on satoja journalisteihin kohdistuneita pelotteluja, uhkailuja ja hyökkäyksiä, joita on tapahtunut varsinkin mielenosoitusten yhteydessä. 83 tapauksessa viestimien toimintaa on rajoitettu ja 157 tapauksessa sensuroitu.

Vuonna 2015 venezuelalaisista pääsi internetiin 61,9 prosenttia, mutta osuus putosi 60 prosenttiin 2016. Kännykkäpeitto oli 102 prosenttia vuonna 2012 mutta 2016 enää 87 prosenttia.

Lue myös

Lehmä

Kenian maaseudulla torjutaan ruokaa pilaavaa homemyrkkyä

Maissin huonot varastointimenetelmät johtavat helposti syöpää aiheuttavan aflatoksiinin syntyyn. Nyt vaaran voi havaita pikatestillä.
Lapsi saa lisäravintoa Keniassa

Raportti: Akuutti nälkä kasvoi viime vuonna – loppua ei näy, ellei konflikteja saada kuriin

Konfliktit ja ilmastokatastrofit ovat suurin syy siihen, miksi akuutista ruokapulasta kärsivien määrä kasvoi viime vuonna, käy ilmi avustustoimijoiden raportista.
Kylämaisema Perun Andeilla. Kuvassa näkyy kirkko.

Leipä on tiukassa Perun Andeilla

Vuoristoalueiden maatalous vaatii kehittämistä, sillä alue on köyhää ja ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta. Hallitus yllyttää erikoistumaan vientituotteisiin, mutta ilmastonmuutos tekee yhteen viljelykasviin keskittymisestä riskialtista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Sateenkaaren värisiin sukkiin pukeutuneiden ihmisten jalkoja

Raportti: Hollywood-elokuvissa on sateenkaarihahmoja vain harvoin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osuus suurten Hollywoodin tuotantoyhtiöiden elokuvissa on vähentynyt, sanoo mediajärjestö Glaad tuoreessa raportissaan. Esimerkiksi Disneyn Kaunotar ja peto läpäisee järjestön sateenkaaritestin, moni muu ei.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.