Uutiset

Ruokajätti laajentaa Israelin siirtokuntatuotteiden boikottia

Brittiläinen Co-operative Group lopettaa kaupanteon laittomista siirtokunnista tuotteita tuovien yritysten kanssa.
(Kuva: Laura Padgett / cc 2.0)

Brittiläisestä jälleenmyynti- ja vakuutusjätti Co-operative Groupista on tullut ensimmäinen suuri eurooppalainen ruokamyyjä, joka on lopettanut kaupan Israelin laittomista siirtokunnista tuotteita tuovien yritysten kanssa, kertoo Guardian-lehti.

Ison-Britannian viidenneksi suurin ruuan jälleenmyyjä on jo aiemmin kieltäytynyt myymästä Israelin palestiinalaisalueille perustamista laittomista siirtokunnista tulevia tuotteita. Nyt yritys ilmoittaa, ettei se hanki enää lainkaan tuotteita sellaisilta toimittajilta, jotka tuovat tuotteita Israelin siirtokunnista.

Päätöksen uskotaan vaikuttavan ainakin neljään yhtiöön, Agrexcoon, Arava Export Growersiin, Adafreshiin sekä Mehadriniin, joka on Israelin suurin maataloustuotteita vievä yhtiö. Sopimusten arvo on yhteensä noin 350 000 puntaa eli noin eli noin 431 000 euroa.

Palestiinalaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet uutiseen tyytyväisiä. Niiden mukaan on ensimmäinen kerta, kun länsimaalainen supermarketyhtiö on tehnyt vastaavan päätöksen.

Boikottiliike voimistunut

Viime aikoina Israelin siirtokuntatuotteiden boikotointia on vaadittu ympäri maailmaa. Suomessa yritysten eettisyyttä seuraavan Finnwatchin maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan Suomesta löytyy ainakin siirtokunnissa valmistettuja viinejä ja kosmetiikkaa. Myös Co-operativen boikotoima Mehadrin myy tuotteita Suomeen, joskaan ei siirtokunnista.

Yhdysvalloista puolestaan metodistikirkko äänesti juuri siitä, vetääkö se sijoituksensa siirtokuntapolitiikkaan yhteydessä olevista yrityksistä. Ehdotus kaatui, mutta kirkko päätyi tuomitsemaan siirtokuntapolitiikan. Presbyteerikirkossa asiasta on väännetty jo pitkään.

Myös eteläafrikkalainen, Nobelin rauhanpalkinnon saanut arkkipiispa Desmond Tutu on verrannut Tampa Bay Times -lehden artikkelissaan Israelin siirtokuntapolitiikkaa apartheidiin ja todennut, että investointien vetäminen siirtokunnista voisi olla yhtä tehokasta kuin se oli aikoinaan Etelä-Afrikassa.

Israelin palestiinalaisalueille rakentamat siirtokunnat on todettu useaan otteeseen kansainvälisen lain vastaisiksi.

Israel ja PalestiinaIsraelin siirtokunnat ihmisoikeudetkonfliktiyhtiöt IsraelPalestiina

Lue myös

Palestiinalaisnuoria Ramallah'ssa.
Moni palestiinalaisnuori uskoo rauhanomaiseen vastarintaan. Takana (vas.): Tahani Shahateet, Yasmeen Enaya, Narmeen Amori ja Yasmeen Omari. Edessä (vas.): Isra' Zbeidi, Sumud Mtaer, Faten Shadeed ja Wael Amro.
(Kuva:
Teija Laakso
)

”Aiemmin ajattelin, että rauha on heikkoja varten”

Palestiinalaisnuoret ovat viime vuosina päässeet kansainvälisiin otsikoihin lähinnä surullisten puukkoiskujen takia. Moni kuitenkin tekee työtä myös rauhan puolesta.
Palestiinalaisia istumamielenosoituksessa Ramallah'ssa.
Palestiinalaiset osoittivat tukensa nälkälakkolaisille toukokuun alussa Ramallah'ssa, Palestiinalaisalueen hallinnollisessa pääkaupungissa.
(Kuva:
Olli Koikkalainen
)

Palestiinalaisvangit nälkälakossa jo toista kuukautta

YK on huolissaan palestiinalaisvankien oikeuksien toteutumisesta. Länsirannalla vankeja tuetaan hiljaisissa mielenosoituksissa.
Länsirannalla Betlehemin pohjoispuolella sijaitseva Aidan palestiinalaisleiri rajoittuu Israelin pystyttämään turvamuuriin, joka on kahdeksan metriä korkea. (Kuva: Fabiola Ortiz / IPS)

Pakolaisuus periytyy sukupolvelta toiselle Palestiinassa

Aidan pakolaisleirillä elävän Munther Amiran mielestä paras keino painostaa Israel rauhansopimukseen on sen tuotteiden ja yritysten boikotointi.

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 44 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo. (Kuva: Ralph Combs / CC BY-NC-ND 2.0)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.
Kaksi afgaaninaispakolaista burkhissa.
Naiset saattavat kokea vainoa myös sukupuolensa takia. Vaino voi olla kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja tai ihmiskauppaa. (Kuva: Luke Powell / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

UN Women: Sukupuoleen perustuva vaino tulisi olla turvapaikkaperuste

Moni sukupuolensa vuoksia vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista lainsäädännön porsaanreikien vuoksi. Tällaista vainoa voi olla esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot tai ihmiskauppa.