Uutiset

Riitojen ratkaisu muuttuu rahastukseksi

Ulkomaisten sijoittajien turvaksi luodut välimiesmenettelyt ovat synnyttäneet uutta, usein tuottoisaa liiketoimintaa.
Kuuba janoaa nykyisin muiden maiden tavoin ulkomaisia investointeja, muun muassa Marielin erikoistalousalueen ja sinne vievän rautatien rakentamiseen. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- Ulkomaisten sijoittajien turvaksi luodut välimiesmenettelyt ovat synnyttäneet uutta, usein tuottoisaa liiketoimintaa.

Kahden valtion välisiin ja laajempiin vapaakauppasopimuksiin halutaan nykyisin sisällyttää investointisuoja (ISDS) eli sijoittajien ja valtioiden välinen riidanratkaisumenettely.

Sijoittaja voi haastaa valtion välimiesoikeuteen, jos se esimerkiksi katsoo valtion säädösten heikentävän investointien tuottoa. Välimiesoikeus on eräänlainen yksityistetty tuomioistuin. Kumpikin osapuoli saa valita yhden tuomarin, ja nämä valitsevat itselleen puheenjohtajan. Istunnot voidaan järjestää esimerkiksi Maailmanpankissa.

Yritykset ovat alkaneet nostaa juttuja sellaisissakin tapauksissa, joissa valtion säännöt eivät ole syrjiviä ja sijoittajan oma toiminta on pikemminkin haitallista kuin hyödyllistä. Suuntauksen pelätään lisäävän arveluttavia sijoituksia, usein paikallisen yritystoiminnan ja yleisen edun kustannuksella.

Veronmaksajan piikkiin

Kolmannen osapuolen rahoittamat ISDS-jutut ovat yleistyneet ja osoittautuneet tuottoisaksi bisnekseksi.

Keinottelijat – vipurahastot ja pääomasijoitusyhtiöt ­– investoivat hakakasti yrityksiin, jotka rahoittavat juttuja välimiesoikeuksissa suoraan tai peiteyritysten kautta. Lasku lankeaa syytetyn valtion veronmaksajille.

Ulkopuolisen rahoittajan mukaantulo rohkaisee yrityksiä nostamaan juttuja valtioita vastaan, koska se vähentää niiden omia oikeuskuluja. Yleensä yritysten ei myöskään tarvitse ilmoittaa ulkopuolisen rahoittajan mukanaoloa. Ala vetää sijoittajia ja muuttaa välimiesmenettelyn osittain keinotteluksi.

Vähintään kolme viidestä ISDS-jutun nostamista harkitsevasta yrityksestä on etsinyt ulkopuolista rahoitusta, The International Council for Commercial Arbitration arvioi. Rahoitusyhtiöt tarjoavat niille pakettiratkaisuja, joissa neuvotaan, mitä sopimuspykäliä hyödyntää ja mistä palkata lakimiehet. Ehdotuksia tulee jopa välimiehistä.

Kiistaa tuloksista

Joukkovelkakirjoihin sijoittaneet voivat saada ISDS:n avulla korvausta menetyksistään silloinkin, kun asianomaisella yrityksellä ei ole tuotantoa kyseisessä maassa, mikä rohkaisee "korppikotkarahastoja" muistuttavaa toimintaa.

Korppikotkarahastoksi määritellään yritys, joka ostaa velkojilta kriisiaikana valtion velkakirjoja niiden arvoon verrattuna hyvin alhaisella hinnalla ja hakee niistä täysimääräistä maksua velkasovittelun ulkopuolella. Rahastoja on syytetty köyhien maiden taloudellisen tilanteen pahentamisesta

ISDS:n kannattajat väittävät, että ulkomaiset yritykset voittavat vain noin neljänneksen nostamistaan jutuista. Luku ei kutenkaan sisällä sopuratkaisuja, jotka tehdään välitysmenettelyn aikana, ja joista yritykset yleensä korjaavat reilun voiton. Se tekee välityksestä houkuttelevaa sellaisillekin firmoille, jotka eivät muuten vaatisi korvauksia valtioilta.

Välittäjien valta tulkita ja soveltaa sopimuksia on kasvanut viime aikoina, eikä heidän päätöksistään ole valitusoikeutta.

Sijoittajat myöntävät, että haavoittuvimpia haastettavia ovat ennestään vaikeuksissa olevat valtiot. Jos valtio esimerkiksi joutuu turvautumaan taloudellisiin poikkeustoimiin suojellakseen kansalaisiaan, sitä on helppo syyttää kauppasopimusten rikkomisesta. ISDS-jutun nostaminen taas heikentää entisestään valtion luottoluokitusta ja karkottaa sijoittajia.

oikeus ja rikostalousluotto/investointiyhtiöt Suomen IPS

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.