Uutiset

Rehellisten vaalien puolesta

Venäjän vaalien tulokset pakottavat vallanpitäjät myönnytyksiin kansalaisyhteiskunnalle, mutta oireita otteen kiristymisestä on havaittavissa, arvioi Nikolai Donskov.

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Le Monde diplomatiquen & Novaja Gazetan numerossa 2/2012. Tilaa lehti täältä.

Vielä muutamia vuosia sitten vuodenvaihdetta 2011–2012 pidettiin erityisen merkittävänä Venäjän kannalta. Tuolloin maassa pidettiin sekä parlamentti- että presidentinvaalit. Vaikka molempien vaalien tulos olikin ennustettavissa, kampanjan kulku saattoi vaikuttaa paljon maan tulevaisuuteen.

Vuodenvaihteen vaaleissa valtapuolue ja Vladimir Putin voittivat. Olisiko Putinin Venäjällä voinutkaan käydä toisin? Samaan aikaan syntyi kuitenkin Venäjän uusi kansalaisyhteiskunta. Huolella pystytetty Putinin valtarakenne alkoi huojahdella. Toistaiseksi se kestää, mutta kuinka kauan?

Venäjän presidentinvaaleissa keskusvaalilautakunnan mukaan Vladimir Putin sai 63,6 prosenttia annetuista äänistä. Viranomaisten mukaan koko Venäjällä havaittiin noin 2 500 vaalirikettä, mitkä kuitenkaan eivät mitenkään vaikuttaneet kansalaisten tahdonilmaukseen. Niin ollen vaalit todettiin virallisesti toteutuneiksi, läpinäkyviksi ja demokratian kaikkien vaatimuksien mukaisiksi.

Poliittinen oppositio arvioi vaalit aivan toisin, samoin huomattava osa Venäjän kansalaisista. Jo presidentinvaaleja edeltäneiden duuman vaalien jälkeen Venäjällä levisi ennen näkemätön joukkomittaisten protestien aalto. Venäjän suurkaupunkien kaduille tuhansia osanottajia koonneiden mielenosoitusten tunnus oli yksinkertainen ja ymmärrettävä: ”Rehellisten vaalien puolesta!” Tämän tunnuksen alle kokoontuivat mitä erilaisimmat kansankerrokset, myös ihmiset, joille puolueet ovat äärettömän etäisiä ja jotka eivät aiemmin ole osoittaneet mitään kiinnostusta politiikkaa kohtaan.

Näitä ihmisiä nimitettiin ”suuttuneiksi kaupunkilaisiksi”. Ennen muuta he olivat Venäjän miljoonakaupunkien asukkaita Moskovassa, Pietarissa, Novosibirskissä, Nizni Novgorodissa, Samarassa ja muissa suurkaupungeissa.

Mielenosoittajat kutsuivat duuman vaaleja säädyttömäksi farssiksi. Monet kansalaiset kokivat, että heitä oli vedetty nenästä. He kokivat, että heitä oli loukattu henkilökohtaisesti, ja siksi he lähtivät kaduille osoittamaan mieltään.

Kaikkein voimakkain protestiaalto oli Moskovassa ja Pietarissa, missä Venäjän uuden keskiluokan edustajien prosentuaalinen osuus on korkein. Moskovan mielenosoitukseen osallistui yli 100 000 kaupunkilaista. Venäjä ei ole kokenut moista sitten kommunismin murtumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen.

Vallanpitäjien itseluottamus oli hukassa ja he näyttivät jähmettyneen epätietoisuuteen joksikin aikaa. Presidentinvaalien alla Kreml ei uskaltanut käyttää tavallisia menetelmiään ja tukahduttaa toisinajattelua voimakeinoin. Protestiliikkeen painostuksesta Kreml joutui suostumaan myönnytyksiin.

Presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti valmistelevansa lakiluonnoksia vaihtoehtoisten puolueiden ja presidenttiehdokkaiden rekisteröinnin helpottamiseksi sekä kuvernöörien suoran kansanvaalin palauttamiseksi. Kreml ilmoitti myös suunnitelmasta luoda poliittisesta sensuurista vapaa julkisen palvelun televisiokanava.

Vallanpitäjät toipuivat kuitenkin pian poliittisesta šokistaan. Heti kun presidentinvaalit oli käyty, Kreml tunsi itsensä taas vapaaksi toimimaan miten tahansa. Opposition tapahtumia alettiin entiseen tapaan tukahduttaa voimakeinoin ja aktivisteja laittaa putkaan. Joukkokokousten intoa alettiin murentaa järjestelmää tukevan poliisikoneiston myllyssä.

Vuodenvaihteen vaalien tulokset eivät ole yksiselitteiset. Yhtäältä vallanpitäjät ovat pakotettuja tiettyihin myönnytyksiin vahvan näytön antaneelle kansalaisyhteiskunnalle. Toisaalta havaittavissa on oireita otteen kiristämisestä jälleen.

Yksi asia on kuitenkin selvä: maan tulevaisuus riippuu nyt suuresti venäläisistä itsestään. Siitä, pystyykö kansalaisyhteiskunta muotoilemaan selkeän toimintaohjelman, voittamaan nykyisten toisinajattelijoiden keskinäiset erimielisyydet ja kamppailemaan yhtenäisenä rintamana ilman väkivaltaa.

Venäjän demokratia politiikkademokratiakansalaisyhteiskunta Venäjä

Lue myös

Keramiikkakuva Vladimir Putinista
Venäjän istuva presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut, lähteekö ehdolle ensi vuoden vaaleihin. Hänellä on kuitenkin sen verran etumatkaa, ettei hänen tarvitse kiirehtiä, kirjoittaa Veera Laine.
(Kuva:
carsten
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vaalien imitointia Venäjällä

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi, kirjoittaa Veera Laine.
Anna Sharogradskajan (oik.) johtama lehdistöinstituutti on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi. Kuvassa myös Russian LGBT Networkin johtaja Igor Kochetkov sekä Centre of Social Technologiesin johtaja Maria Mihailova. (Kuva: Teija Laakso)

Venäläinen kansalaisyhteiskunta ei saa näkyä eikä kuulua

Suomessa vierailleet venäläisjärjestöjen johtajat kertovat, että etenkin laki ulkomaanagenteista vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskajaa on tutkittu myös terrorismiepäiltynä.
(Kuva: Larry Koester / cc 2.0)

Venäläisiä kansalaisjärjestöjä kohdellaan kyynisesti valtion vihollisina

Ihmisoikeuskeskus Memorialin kohtelu kertoo, että Venäjän hallitus on aikeissa hyökätä vielä aggressiivisemmin kansalaisyhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa Heather McGill.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.