Uutiset Suomen asekaupat

Rauhanjärjestöt kritisoivat asevientiä Lähi-idän konfliktimaihin

Valtioneuvosto myönsi Patrialle luvan viedä panssariajoneuvoja Arabiemiirikuntiin.
(Kuva: Paolo Rosa / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen Rauhanliitto ja Suomen Sadankomitea vaativat, että aseiden vientiluvat Arabiemiirikuntiin ja muihin Lähi-idän sotaa käyviin, ihmisoikeuksia loukkaaviin ja autoritaarisiin maihin perutaan eikä niihin myönnettäisi enää uusia vientilupia.

Järjestöt kritisoivat kannanotossaan erityisesti puolustusteollisuusyhtiö Patriaa, jolle valtioneuvosto myönsi marraskuun lopulla vientiluvan Arabiemiirikuntiin. Yhtiö sai luvan toimittaa 40 panssaroitua pyöröajoneuvoa maan armeijalle.

Asevientilupia myöntävät Suomessa tapauskohtaisesti muun muassa puolustusministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriön poliisiosasto ja valtioneuvosto. Järjestöt muistuttavat, että Suomea sitoo sen omien lakien lisäksi myös EU:n neuvoston sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskeva yhteinen kanta ja YK:n kansainvälinen asekauppasopimus.

EU:n kannan mukaan vientilupa on evättävä, mikäli on olemassa riski konfliktista. Lupa on evättävä myös silloin, jos tuotteita saatetaan käyttää kansallisiin sortotoimiin tai aseita viedään sellaisiin maihin, joissa EU, YK tai Euroopan neuvosto on todennut vakavia ihmisoikeusloukkauksia, järjestöt muistuttavat.

Arabiemiirikunnat on ollut mukana Saudi-Arabian johtamassa sotilasliittoumassa maaliskuusta 2015 alkaen. Liittouma pommittaa Jemenin huthikapinallisia, ja sen epäillään syyllistyneen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin. Myös muut maat myyvät koalition maille aseita: etenkin Iso-Britannian ja Saudi-Arabian välisiä kauppoja on viime aikoina kritisoitu.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan myös Arabiemiirikuntien omassa ihmisoikeustilanteessa on parannettavaa. Human Rights Watchin vuosiraportin mukaan maassa pidätetään mielivaltaisesti viranomaisten kriitikkoja, ja turvallisuusjoukkoja on syytetty pidätettyjen kidutuksesta.

Arabiemiirikunnat oli vuonna 2014 Suomen kolmanneksi suurin asekauppakumppani viime syksynä ilmestyneen Safer Global Finlandin raportin mukaan. Sinne vietiin tuotteita yhteensä 22,1 miljoonalla eurolla. Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRIn viimevuotisen raportin mukaan Arabiemiirikunnat on maailman neljänneksi suurin aseiden tuoja.

Asekauppa aseet & armeijakonflikti ArabiemiirikunnatSuomi SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Arabiemiraatit oli Suomen tärkein asekauppakumppani vuonna 2016.
(Kuva:
hewy
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Rauhanjärjestöt harkitsevat kantelevansa oikeuskanslerille Suomen aseviennistä Arabiemiraatteihin

Patrian panssariajoneuvoja on norjalaislehden mukaan käytetty Jemenin sodassa. Sadankomitea ja Rauhanliitto vaativat, että Suomi keskeyttää aseviennin tai sen valmistelun maahan.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.
(Kuva:
Alisdare Hickson
/
CC BY-SA 2.0
)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
(Kuva: Juho Holmi / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Välttämättömiä hankintoja?

Suomalaisen yhteiskunnan vallitsevista arvoista kertoo karua kieltään se, että velkaantuminen on realistinen vaihtoehto vain silloin, kun asejärjestelmiä uudistetaan, kirjoittaa Jussi Koponen.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.