Uutiset Suomen asekaupat

Rauhanjärjestöt harkitsevat kantelevansa oikeuskanslerille Suomen aseviennistä Arabiemiraatteihin

Patrian panssariajoneuvoja on norjalaislehden mukaan käytetty Jemenin sodassa. Sadankomitea ja Rauhanliitto vaativat, että Suomi keskeyttää aseviennin tai sen valmistelun maahan.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Arabiemiraatit oli Suomen tärkein asekauppakumppani vuonna 2016. (Kuva: hewy / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen Rauhanliitto ja Sadankomitea harkitsevat tekevänsä oikeuskanslerille kantelun Suomen Arabiemiraatteihin myöntämästä asevientiluvasta.

Taustalla on norjalaislehti Verdens Gangin eilen julkaisema uutinen, jonka mukaan suomalaisen puolustusteollisuusyrityksen Patrian panssariajoneuvoja on käytetty Jemenin sodassa. Panssarivaunut ovat ilmeisesti päätyneet Jemeniin Arabiemiraateista, jonne Suomi on myynyt aseita vuonna 2016. Asiasta kertoi Suomessa ensin Yle.

Arabiemiraatit on mukana Saudi-Arabian johtamassa liittoumassa, joka pommittaa Jemeniä sodassa huthikapinallista vastaan. Liittouman iskuissa on tapettu myös siviileitä, ja maassa on vakava humanitaarinen kriisi.

Rauhanjärjestöt vaativat vuonna 2016, ettei Suomi myöntäisi asevientilupaa Arabiemiraatteihin tai muihin Lähi-idän konfliktimaihin.

”Nyt julkitulleet todisteet osoittavat, että vaatimukselle oli hyvät perusteet ja valtioneuvoston olisi pitänyt peruuttaa asevientilupa. Asevientivalvonta ei selvästi ole toiminut kuten sen pitäisi, jos suomalaisin asein käydään humanitaarisen katastrofin aiheuttanutta sotaa”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen tiedotteessa.

Asevientiluvat myönnetään Suomessa eri viranomaisten, muun muassa puolustus- ja ulkoministeriön päätöksillä. Lupien myöntämistä säätelee EU:n yhteinen kanta, jonka mukaan vientilupa on evättävä, mikäli on olemassa riski, että aseita käytetään esimerkiksi konflikteissa tai vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa. Suomi on mukana myös kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseviennin maihin, joissa aseita voitaisiin käyttää sotarikoksiin, kansanmurhaan tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Rauhanjärjestöjen mukaan konfliktialueille ei pitäisi myöntää lainkaan vientilupia, sillä jo vietyjen aseiden käyttöä on vaikea valvoa. Esimerkiksi Norja ilmoitti äskettäin keskeyttävänsä aseiden ja ammusten viemisen Arabiemiraatteihin Jemenin tilanteen vuoksi.

”Suomen tulee tehdä Norjan kaltainen päätös ja keskeyttää mahdolliset kesken tai valmisteilla olevat aseviennit Arabiemiraatteihin. Useiden veristen konfliktien runtelemalle Lähi-idän alueelle ei muutenkaan pitäisi viedä aseita”, Lodenius toteaa.

Safer Globe -järjestön viimevuotisen selvityksen mukaan Suomi kuitenkin myi Lähi-itään toissa vuonna ennätysmäärän aseita. Arabiemiraatit oli Suomen suurin asekauppakumppani.

Suomen asekaupat aseet & armeijakonfliktitalouskauppa Suomi SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Suomen lippu ja sininen taivas

Suomen aseviennistä kannellaan Euroopan komissiolle

Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker haluaa selvittää, rikkoiko Suomi EU:n yhteistä kantaa myöntäessään tammikuussa asevientiluvan Arabiemirikuntiin.
Puutarha ja rakennuksia Sanaassa Jemenissä

Rauhaa Jemeniin, ei aseita

Sadankomitean ja Pelastakaa Lasten asiantuntijat toivovat, että Suomi harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. ”Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.”
Telttoja pakolaisleirillä Jemenissä

Suomen panssarivajoneuvojen päätyminen Jemeniin ei yllättänyt tutkijaa – ”ei niitä osteta vain paraateihin”

Suomen asekauppaa tutkivan Kari Paasonen mukaan Suomen kiihtynyt asevienti Lähi-itään on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Rauhanjärjestöt selvityttävät oikeuskanslerilla, olivatko asevientiluvat Arabiemiirikuntiin lainmukaisia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.