Raportti: Teknologia-alalla esiintyy pakkotyötä – firmat haluavat estää sen, mutta harva kertoo, miten se tapahtuu | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Raportti: Teknologia-alalla esiintyy pakkotyötä – firmat haluavat estää sen, mutta harva kertoo, miten se tapahtuu

Monia teknologia- ja elektroniikka-alan tuotteita tehdään pakkotyövoimalla. Suuryritykset ovat viime vuosina kunnostautuneet sen estämisessä mutta enemmän pitää tehdä, vaaditaan tuoreessa raportissa.

Tietokoneen näppäimistö

Elektroniikkayritysten pitää tehdä enemmän pakkotyön estämiseksi, vaaditaan tuoreessa raportissa. Kuva: Hillary / Flickr.com / CC BY-SA 2.0.

Maailman johtavat teknologia- ja elektroniikkayritykset ovat tehostaneet toimiaan pakkotyön estämiseksi tuotantoketjussaan. Niiden pitäisi kuitenkin yhä tehdä enemmän ilmiöön puuttumiseksi, todetaan tuoreessa selvityksessä (pdf).

Maailmassa arvioidaan olevan noin 24,9 miljoonaa pakkotyöläistä. Ongelma on yleinen etenkin Malesian elektroniikka-alalla, jonne palkataan usein siirtotyöläisiä. Yhdysvaltain ulkoministeriö on havainnut myös Kiinan maaksi, jossa elektroniikkaa saatetaan tuottaa pakkotyöllä.

Yrityksille ja sijoittajille pakkotyötietoutta välittävä KnowTheChain selvitti, miten johtavat teknologia- ja elektroniikkayritykset torjuvat pakkotyötä omassa tuotantoketjussaan. Se kävi läpi muun muassa yritysten verkkosivuja ja muuta julkista tietoa. Mukana oli 40 yritystä, joiden markkina-arvo on yhteensä noin neljä biljoonaa euroa.

Tulokset olivat ristiriitaisia. Useimmat yritykset ovat kyllä julkisesti sitoutuneet pakkotyön estämiseen ja esimerkiksi antavat työntekijöille siitä koulutusta. Monet kuitenkaan eivät kerro toimenpiteistään kovin selkeästi tai konkreettisesti.

Tutkijat tarkastelivat raportissa suuryritysten sitoutumista pakkotyön estämiseen, pakkotyön jäljitettävyyttä, osto- ja rekrytointikäytäntöjä, työntekijöiden mielipiteen huomioimista, monitorointia sekä oikaisukeinoja.

Parannettavaa on raportin mukaan etenkin työntekijöiden äänen huomioinnissa sekä rekrytointikäytännöissä. Suurin osa yrityksistä kieltää työntekijöiden rekrytointimaksut, mutta vain viidellä oli näyttöä siitä, että ne maksetaan takaisin, jos rikkomuksia tulee. Raportissa viitataan esimerkiksi The Guardian -lehden uutisoimaan tapaukseen Malesiassa, jossa nepalilaiset siirtotyöntekijät joutuivat maksamaan jopa yli 1 100 euron suuruisia rekrytointimaksuja ja joutuivat palauttamaan useiden kuukausien palkan, mikäli he ovat halunneet jättää työnsä ennen sopimuksen loppumista.

Parhaiten vertailussa pärjäsivät suuret yritykset, kuten Intel, HP, Apple ja Hewlett Packard Enterprise, jotka saivat 71–75 pistettä sadasta. Toisaalta esimerkiksi merkittäviin toimijoihin kuuluva Amazon sai vain 32 pistettä. Huonoimmin pärjäsi taiwanilainen Larcan Precision, joka sai nolla pistettä.

Verrattuna kaksi vuotta sitten ilmestyneeseen samantyyppiseen raporttiin yritykset pärjäävät nyt kuitenkin paremmin.

”On rohkaisevaa, että yritykset ovat ryhtyneet puuttumaan pakkotyöhön. Mutta raportti osoittaa, että ponnisteluja on edistettävä alempana tuotantoketjussa, jotta haavoittuvia työntekijöitä voitaisiin todella suojella”, sanoo KnowTheChainin projektijohtaja Kilian Moote tiedotteessa (pdf).

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia