Uutiset

Raportti: Pois heittämisen kulttuuri kasvattaa maailman e-jätetaakkaa – uusilla laitteilla ostetaan sosiaalista arvostusta

Elektronisen jätteen määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yli kolme miljoonaa tonnia. YK:n televiestintäjärjestön mukaan taustalla on muun muassa yhä lyhyempi laitteiden käyttöikä.
E-jätteen käsittelijöitä Guangzhoussa Kiinassa
Aasiassa syntyy eniten e-jätettä. Jätteenkäsittelijöitä Kiinan Guangzhoussa. (Kuva: baselactionnetwork Flickr.com / CC BY-ND 2.0 )

Maailmassa syntyi viime vuonna elektronista jätettä 44,7 miljoonaa tonnia. Useimpia elektronisia laitteita ei kierrätetä, selviää YK:n televiestintäjärjestön ITU:n ja sen kumppanien uudesta raportista.

Määrä on kolmessa vuodessa on kasvanut 3,3 miljoonaa tonnia, eli kahdeksan prosenttia, ja vuoteen 2021 mennessä sen uskotaan paisuvan vielä rutkasti lisää.

Elektronisella jätteellä eli e-jätteellä tarkoitetaan poisheitettyjä laitteita, joissa on johto, akku tai patteri: esimerkiksi kännyköitä, kannettavia tietokoneita, televisioita, jääkaappeja ja sähköllä toimivia leluja. Kasvun taustalla ovat raportin mukaan esimerkiksi yhä nopeammin markkinoille tulevat tuotteet ja palvelut, ei-sähköisten laitteiden sähköistäminen, ihmisten vaurastuminen sekä hintojen lasku. Yhä useampi ihminen omistaa yhä useamman laitteen, kuten vaikkapa puhelimen.

”E-jätteen hallinta on kiireellinen kysymys nykypäivän digitaalisesti riippuvaisessa maailmassa, jossa sähköisten laitteiden käyttö yhä kasvaa”, toteaa ITU:n pääsihteeri Houlin Zhao tiedotteessa.

E-jätteen määrää lisää myös trendi, jossa laitteet vaihdetaan ennen kuin ne ovat menneet rikki. Esimerkiksi älypuhelimen elinkaari Yhdysvalloissa, Kiinassa ja suurissa EU-maissa on harvemmin enempää kuin puolestatoista kahteen vuotta, raportissa kerrotaan. Kun analogiset tv:t vaihdettiin digitaalisiin, moni osti digiboksin sijasta uuden tv:n, mikä kasvatti jätevuorta lisää.

Yksi syy on myös ”pois heittämisen yhteiskunta”, jossa tavarat heitetään pois ja niiden tilalle ostetaan uusia sen sijaan, että ne korjattaisiin.

”Kasvava globaali keskiluokka, jolla on korkeammat tulot, usein hankkii mieluummin uuden tuotteen tai laitteen, sillä monissa tapauksissa se on statussymboli ja sillä saa sosiaalista tunnustusta”, raportissa todetaan.

Raportin mukaan viime vuonna vain noin viidennes e-jätteestä kierrätettiin. Ahkerimmin sitä tehtiin Euroopassa, 35 prosenttia. Afrikassa e-jätettä ei kierrätetä käytännössä lainkaan, mutta siellä sitä myös syntyy vähiten.

E-jätteen kierrättämättä jättäminen ja puutteellinen käsittely aiheuttavat ympäristö- ja terveysongelmia. Samalla menetetään valtava määrä käyttökelpoisia raaka-aineita. E-jäte sisältää esimerkiksi kultaa, hopeaa, platinaa, palladiumia ja muita materiaaleja, joiden arvo vuonna 2016 oli 55 miljardia dollaria, enemmän kuin useimpien maiden bruttokansantuote, raportissa kerrotaan.

Raportissa peräänkuulutetaan parempaa dataa sekä lainsäädäntöä ja kansallista politiikkaa jätemäärän pienentämiseksi. ITU ja sen yhteistyökumppanit ovat jo rakentamassa tietokantaa, jonka avulla e-jätteen syntyä voidaan tarkkailla paremmin. Myönteinen uutinen on myös se, että lainsäädäntö on tiukentunut: jo kaksi kolmasosaa maailman asukkaista elää maissa, joissa on e-jätelainsäädäntö.

OIKAISU 14.12.: E-jätteen määrä on kasvanut 3,3 miljoonaa tonnia, ei 3,3 tonnia, kuten alkuperäisessä uutisessa luki.

soveltava teknologiainformaatioteknologiaympäristösaastuminen

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.