Uutiset

Raportti: Kestävämpi maankäyttö tuottaisi biljoonan euron arvosta viljaa

Maaperän rapautumisen estäminen ja kestävämpi maankäyttö vähentäisivät myös köyhyyttä, arvioidaan tuoreessa raportissa.

Maailman viljasato voisi kasvaa yli kahdella miljardilla tonnilla vuodessa, mikäli sovellettaisiin kestävämpiä maankäyttötapoja. Viljasadon lisäyksen rahallinen arvo olisi noin biljoona euroa, osoittaa maankäyttöä tutkiva Economics of Land Degradation -aloite (ELD) väliraportissaan.

Lisäksi maaperän rapautumisen estäminen voi raportin mukaan myös vähentää köyhyyttä erityisesti maaseudulla.

Raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa viidesosa kuivien alueiden maasta sekä neljäsosa käyttökelpoisesta maasta on rapautunut, ja vaikutukset koskettavat miljardeja, erityisesti 1,2:ta miljardia maaseudun köyhää. Kaksi miljardia ihmistä elää kuivan maan alueilla, joissa vuosittainen viljelyskelpoisen maan menetys on noin 8–10 miljoonaa hehtaaria – suunnilleen saman verran kuin Itävallan pinta-ala.

Maan rapautuminen johtuu ELD:n mukaan useimmiten muun muassa maankäytön virheistä, kuivuuden aiheuttamista nälänhädistä sekä riittämättömistä energia- ja vesivaroista.

Vuoteen 2050 mennessä ruoan tuotantoa pitäisi lisätä 70–100 prosenttia, ELD varoittaa. Mikäli maatalouden tuottavuus säilyy nykyisellään vuoteen 2030 saakka, uutta viljelymaata tarvittaisiin vuosittain noin Norjan pinta-alan verran, jotta kasvava ruoan tarve voitaisiin tyydyttää.

ELD on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan määrittää maan kokonaistaloudellinen arvo. Sen tavoitteena on sekä estää maan rapautuminen että kääntää rapautumiskehityksen suuntaa.

Väliraportti julkistettiin Windhoekissa Namibiassa syyskuun loppupuolella järjestetyssä YK:n aavikoitumisen vastaisia toimia käsitelleessä konferenssissa.

Maatalous ja kehitysmaat köyhyysmaataloustalousmaaperä

Lue myös

Kuivunutta maata Sri Lankassa
Ankarin kuivuus 40 vuoteen on saanut Sri Lankan näyttämään paikoin kuun maisemalta.
(Kuva:
Amantha Perera
/
IPS
)

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia.
(Kuva:
Patrick Burnett
/
IPS
)

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.
Sambialainen maanviljelijä Surrender Hamufuba
Ilmastonmuutos on muiden ongelmien ohella kasvattanut tuholaisten vaaraa Sambian viljelysmailla. Surrender Hamufuba tarkastaa maissipeltoaan.
(Kuva:
Friday Phiri
/
IPS
)

Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla

Sambiassa 40 prosenttia lapsista on huonon ravinnon takia ikäisekseen pienikokoisia, ja maan ruokaturvaa heikentää myös ilmastonmuutos. Nyt maanviljelijöille opetetaan uudenlaisia viljelymetodeja ruokatilanteen parantamiseksi.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.