Uutiset Vesi ja sanitaatio

Rahapula jarruttaa Afrikan vesihuoltoa

Afrikassa matkapuhelin on yleisempi kuin puhdas vesi tai kunnollinen vessa.
Zimbabwelaisia lapsia vedenhaussa keinokastelukanavalla Matabelemaan Magwessa. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Ilman puhdasta vettä ja vessaa ei voi olla kestävää kehitystä. Afrikkalaisista vessaan pääsee vain 30 prosenttia ja puhdasta vettä nauttii 63 prosenttia. Matkapuhelin sen sijaan on jo 93 prosentin ulottuvilla.

Saharan eteläpuolinen Afrikka hyödyntää nykyisin alle viittä prosenttia vesivaroistaan, mutta kattavan vesihuollon järjestäminen on toivottoman kallista.

"Afrikalla ei yksinkertaisesti ole varaa siihen", Etelä-Afrikan Wits-yliopiston tutkija Mike Muller sanoo. Hän toimi aiemmin maansa vesihallinnon pääjohtajana.

Vesialan toimijoiden kansainvälinen verkosto, Maailman vesineuvosto laskee, että rahaa pitäisi sijoittaa 585 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2030 asti, jos mielitään turvata vesi- ja viemärihuolto kaikille maapallon asukkaille. Se on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Vettä tarvitaan kaikessa

Puhdas vesi puuttuu maailmassa yli 923 miljoonalta ihmiseltä ja kelvollinen käymälä 2,4 miljardilta, vesineuvosto kertoo.

Noin 80 prosenttia jätevesistä pääsee puhdistamattomana luontoon, ja veden aiheuttamat sairaudet tappavat 3,5 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Vesihuollon puutteista arvioidaan koituvan yli 400 miljardin euron kustannukset vuodessa.

Puhtaan veden puute aiheuttaa osaltaan sotia, nälänhätiä ja hallitsemattomia muuttoliikkeitä, vesineuvoston puheenjohtaja Benedito Braga sanoo.

Hän muistuttaa, että vesi on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen välttämätön osatekijä miltei kaikilla sektoreilla. "Se turvaa ruuan- ja energiansaantia ja vakauttaa markkinoita sekä tuotantoelämää."

Vesineuvosto arvioi, että jokainen vesi- ja viemärihuoltoon sijoitettu euro vähentää terveydenhoidon menoja 4,3 euron edestä.

Työvuodet vedenhaussa

YK laskee, että Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaat käyttävät 40 miljardia tuntia vuodessa vedenhakuun. Se vastaa ranskalaisten vuotuisia työtunteja.

Mullerin mielestä Afrikassa ei hyödytä puhua jätevesiongelmista niin kauan kuin asukkaille ei kyetä tarjoamaan puhdasta vettä. "Ilman puhdasta vettä ei synny jätevettäkään."

Norjalaisen ympäristöjärjestön Grid-Arendalin toimintaa Afrikassa koordinoiva Clever Mafuta muistuttaa kuitenkin, että vesiasiat vaativat kokonaisvaltaista näkemystä.

"Keskittyminen pelkästään puhtaan juomaveden tarjontaan jää varsinkin kaupungeissa tilapäiseksi menestykseksi, ellei viemäröintiä ja jäteveden käsittelyä oteta huomioon. Vaarana on, että jätevesi pääsee sotkemaan juomavettä ja silloin hyödyt on menetetty", hän sanoo.

Vesi ja sanitaatio kehitysyhteistyövesi ja viemäröinti Suomen IPS

Lue myös

Elsalvadorilainen Corina Canjura
Elsalvadorilainen Corina Canjura on täyttänyt astiansa valtavaa vesipatjaa muistuttavasta sadevesisäiliöstä kotinsa edustalla.
(Kuva:
Edgardo Ayala
/
IPS
)

El Salvadorissa helpotetaan vesipulaa sadevedellä

El Salvadorissa jokainen vesipisara on arvokas. Vesipulaa lievitetään nyt sadevedellä, jonka juomakelpoisuus varmistetaan suodattimilla.
Vettä valumassa käsille
Juomaveden puute kurittaa etenkin konflikteista ja epävakaudesta kärsiviä maita.
(Kuva:
Arne Hoel
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Konfliktimaissa yli 180 miljoonaa ilman puhdasta vettä

Likaisesta vedestä seuraa usein tauteja, jotka kurittavat etenkin lapsia. Se on nähty Jemenissä, jossa yli puolet koleraan sairastuneista on lapsia.
Tyttö vesipisteellä El Salvadorissa.
Maaseudulla El Salvadorin länsiosissa sijaitsevassa Los Pinosin kylässä asuva tyttö täyttää astiaansa maksuttomalla vesipisteellä.
(Kuva:
Edgardo Ayala
/
IPS
)

El Salvadorissa halutaan tehdä vedestä ihmisoikeus

El Salvadorissa vaaditaan tiukempaa vedensääntelyä, sillä tällä hetkellä suurin osa hupenevista vesivaroista menee muun muassa keinokasteluun ja teollisuuden tarpeisiin.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.