Uutiset Rasismi Suomessa

Puolueilta kaivataan lisätoimia rasismin kitkemiseksi

Kaikki suomalaispuolueet ovat sitoutuneita rasismin vastaiseen peruskirjaan, mutta käytännön keinoissa on vielä parantamisen varaa, selvisi Ihmisoikeusliiton Rasismi 2016 -seminaarissa.
Etelä-Suomen ETNOn puheenjohtaja Michaela Moua, yhteisökoordinaattori Habiba Ali ja Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg Rasismi 2016 -seminaarissa. (Kuva: Tomi Toivio / maailma.net)

Suomalaisten puolueiden on vaadittava toimijoiltaan yksiselitteistä irtisanoutumista rasistisesta toiminnasta, sanoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila järjestön eilen järjestämässä seminaarissa.

"Tarvitaan myös selkeä malli omien jäsenten rasismiin puuttumiseen", Mattila totesi.

Ihmisoikeusliiton Rasismi 2016 -seminaariin osallistuivat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat lukuun ottamatta sairastapauksen takia pois jäänyttä keskustaa.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa eduskuntapuolueiden marraskuussa 2015 allekirjoittamasta rasisminvastaisesta peruskirjasta, jossa ne sitoutuvat puuttumaan jäsentensä rasistiseen käytökseen. Keinot kuitenkin vaihtelevat, seminaarissa selvisi.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kertoi, että puolueeseen ei oteta jäseniksi henkilöitä, joilla on rasistisia mielipiteitä. Vasemmistoliiton jäseniksi on pyrkinyt esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä, joita ei ole päästetty puolueeseen.

"Ei ole mahdollista allekirjoittaa sekä tämän järjestön että puolueemme näkemyksiä", hän totesi.

Myös vihreät on jo vuosien ajan vaatinut ehdokkaita allekirjoittamaan sopimuksen, jossa nämä irtisanoutuvat rasismista. Kaari Mattilan mielestä myös muiden puolueiden pitäisi "skarpata" samaan tyyliin.

Ei puoluetukien rajoitukselle

Perussuomalaisten Matti Putkosen mukaan puolueella on rasismin kitkemisessä "kokemuspohjainen polku", jolta ei pääse livahtamaan mihinkään suuntaan. "Meillä on ollut tapauksia ja tulee varmaankin tapauksia, joita joudutaan käymään läpi. Käymme ne läpi ihan itsenäisesti", hän muotoili.

Sosiaalidemokraattien puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan rasismiin liittyvät jännitteet näkyvät myös puolueiden kansainvälisissä suhteissa.

"Erään sisarpuolueen jäsenyyttä puolueiden eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä täytyy pohtia vakavasti. Kyseessä on erään maan pääministeripuolueeksi pyrkivä puolue, joka kävi vaalikampanjansa hyvin maahanmuuttovastaisin teemoin."

Joissakin Euroopan maissa rasististen puolueiden osalta voidaan rajoittaa esimerkiksi puoluetukia tai pääsyä julkisrahoitteiseen mediaan, mutta seminaarissa näitä keinoja pidettiin hankalina esimerkiksi kansalaisvapauksien rajoittamisen ja rasismin tarkan määrittelyn hankaluuden vuoksi.

Entistä enemmän katutason rasismia

Seminaariin osallistui myös vähemmistöjärjestöjen edustajia, joiden mukaan solvaaminen kaduilla ja muu arkipäiväinen vihapuhe on lisääntynyt.

"Moni suomalainen joutuu kohtaamaan lähes päivittäistä solvaamista, mikä on järkyttävän raskasta kokijalle. Tällainen pitelemätön vihapuhe ei ole hyvinvoivan yhteiskunnan merkki", kertoi Ihmisoikeusliiton Mattila.

Yhteisökoordinaattori Habiba Ali totesi, ettei puolueiden sitoutuminen rasisminvastaisuuteen oikeastaan näy kansalaisten arkielämässä.

"Vihapuheet ovat lisääntyneet todella paljon. On kannatettavaa että puolueet allekirjoittavat näitä. Kuitenkin aina ennen vaaleja aletaan ratsastaa maahanmuuttokriittisyydellä", hän huomautti.

Sisäministeriön poliisitarkastaja Pekka Hätönen puolestaan kertoi, että eri poliisilaitoksilla kyky tunnistaa viharikoksia on erilainen. Parhaimmillaankin vain puolet niistä tunnistetaan poliisilaitoksilla viharikoksiksi. Nyt poliisia on ohjeistettu ilmoittamaan kaikki viharikokset syyttäjälle jo esitutkinnan alkaessa.

Rasismi Suomessa ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkasiirtolaisuus Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.
(Kuva:
Mariano Mantel
/
CC BY-NC 2.0
)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
(Kuva: William J Serson / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusliitto vetoaa rasismista vapaiden kuntavaalien puolesta

Järjestö toivoo, että kevään kuntavaalit käytäisiin ilman rasistisia kirjoituksia, ilmaisuja tai muuta rasistista toimintaa.
(Kuva: JD Hancock / cc 2.0)

Näkökulma: Pidetään hyvisten puolta!

Onko Suomesta tulossa Euroopan uusi Unkari, jossa vallassa ovat äärinationalistiset ja rasistiset voimat, pohtii Teemu Matinpuro.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.