Uutiset Ympäristöpolitiikka

Puhtaasta ympäristöstä halutaan ihmisoikeus – uusi kansainvälinen sopimus tekeillä

Ranska johtaa kampanjaa, jonka tavoitteena on, että YK:n tärkeimpien ihmisoikeussopimusten rinnalle nousisi uusi, juridisesti sitova sopimus oikeudesta ympäristöön.
Maapalloveistos
Uusi globaali ympäristösopimus täydentäisi YK:n aiempia ihmisoikeussopimuksia. (Kuva: ExarchIzain / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0 )

Valtiot saattavat tulevaisuudessa olla oikeudellisesti velvoitettuja takamaan kansalaisilleen puhtaan ympäristön. Maailmalla puuhataan parhaillaan uutta kansainvälistä ympäristösopimusta, joka toteutuessaan täydentäisi YK:n tärkeimpiin kuuluvia ihmisoikeussopimuksia.

Kansainvälisten lakiasiantuntijoiden luonnostelema sopimusteksti (pdf) julkistettiin kesäkuussa. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin on määrä esitellä sopimus syyskuussa YK:n yleiskokoukselle.

”Meillä on jo kaksi kansainvälistä [ihmisoikeus-]sopimusta. Ideana on luoda kolmas, kolmannen sukupolven oikeuksia varten – ympäristöoikeuksien sopimus”, sanoi Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtaja Laurent Fabius France24-uutissivuston mukaan.

Fabius viittasi YK: taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimukseen sekä kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sopimukseen, jotka hyväksyttiin vuonna 1966. Ympäristöoikeuksista on tehty monia linjauksia ja sopimuksia, mutta yhtä kattavaa, juridisesti sitovaa sopimusta ei ole olemassa.

Uuden sopimuksen arvo olisikin luonnostelijoiden mukaan juuri juridisessa sitovuudessa: valtiot voitaisiin vetää oikeuteen ympäristöoikeuksien rikkomisesta. Sopimus on ajankohtainen myös vuonna 2015 hyväksyttyjen Pariisin ilmastosopimuksen sekä YK:n kestävän kehityksen agendan vuoksi.

Sopimusluonnoksessa on 26 artiklaa. Sen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ympäristöön, joka on ekologisesti vakaa ja joka edistää terveyttä, hyvinvointia, arvokkuutta, kulttuuria ja kehitystä. Jokaisella valtiolla tai kansainvälisellä instituutiolla on velvollisuus huolehtia ympäristöstä. Sopimusluonnoksessa on mukana myös niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate.

Luonnosta käsitellään seuraavaksi syyskuussa järjestettävässä konferenssissa, minkä jälkeen se viedään YK:n yleiskokoukseen. Luonnos etenee vain, jos yleiskokous hyväksyy päätöslauselman, joka luo sopimusta valmistelevan komitean, kertoo Environment News Service -uutissivusto.

Ympäristöpolitiikka politiikkaYKympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Puita
Maapallo menettää vuosittain 10 miljardia puuta.
(Kuva:
Adam Mikiciuk
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joka vuosi katoaa 10 miljardia puuta – uusi kampanja aikoo pelastaa biljoona puuta

Noin puolet maapallon alkuperäisestä puustosta on kadonnut. Ympäristöjärjestöjen uudessa kampanjassa aiotaan pysäyttää metsäkato seuraavien vuosikymmenten aikana.
Lentokone
Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeat, mutta biopolttoaineet eivät ole ratkaisu, sanovat järjestöt.
(Kuva:
George Alexander Ishida Newman
/
CC BY 2.0
)

YK:n ilmailujärjestö lisäisi biopolttoaineita lentokoneissa – järjestöt huolissaan vaikutuksista

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ehdottaa, että lentokoneet lisäisivät biopolttoaineiden käyttöä ”kestävämmän” lentoliikenteen edistämiseksi. Järjestöjen mukaan se vain pahentaisi ympäristöongelmia.
Pelto Saksassa
Ympäristöjärjestöjen ja Århusin sopimuksen komitean mukaan EU ei takaa kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskeviin päätöksiin.
(Kuva:
ANBerlin
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Komitea: EU ei toteuta kansalaisten ympäristöoikeuksia – unioni ei aio hyväksyä päätöstä

EU on mukana kansainvälisessä Århusin sopimuksessa, joka koskee ympäristödemokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta ympäristökysymyksissä. Sopimuskomitean mukaaan EU rikkoo sopimusta, mutta unioni ei aio hyväksyä päätöstä.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.