Uutiset Ympäristöpolitiikka

Puhtaasta ympäristöstä halutaan ihmisoikeus – uusi kansainvälinen sopimus tekeillä

Ranska johtaa kampanjaa, jonka tavoitteena on, että YK:n tärkeimpien ihmisoikeussopimusten rinnalle nousisi uusi, juridisesti sitova sopimus oikeudesta ympäristöön.
Maapalloveistos
Uusi globaali ympäristösopimus täydentäisi YK:n aiempia ihmisoikeussopimuksia. (Kuva: ExarchIzain / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0 )

Valtiot saattavat tulevaisuudessa olla oikeudellisesti velvoitettuja takamaan kansalaisilleen puhtaan ympäristön. Maailmalla puuhataan parhaillaan uutta kansainvälistä ympäristösopimusta, joka toteutuessaan täydentäisi YK:n tärkeimpiin kuuluvia ihmisoikeussopimuksia.

Kansainvälisten lakiasiantuntijoiden luonnostelema sopimusteksti (pdf) julkistettiin kesäkuussa. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin on määrä esitellä sopimus syyskuussa YK:n yleiskokoukselle.

”Meillä on jo kaksi kansainvälistä [ihmisoikeus-]sopimusta. Ideana on luoda kolmas, kolmannen sukupolven oikeuksia varten – ympäristöoikeuksien sopimus”, sanoi Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtaja Laurent Fabius France24-uutissivuston mukaan.

Fabius viittasi YK: taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimukseen sekä kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sopimukseen, jotka hyväksyttiin vuonna 1966. Ympäristöoikeuksista on tehty monia linjauksia ja sopimuksia, mutta yhtä kattavaa, juridisesti sitovaa sopimusta ei ole olemassa.

Uuden sopimuksen arvo olisikin luonnostelijoiden mukaan juuri juridisessa sitovuudessa: valtiot voitaisiin vetää oikeuteen ympäristöoikeuksien rikkomisesta. Sopimus on ajankohtainen myös vuonna 2015 hyväksyttyjen Pariisin ilmastosopimuksen sekä YK:n kestävän kehityksen agendan vuoksi.

Sopimusluonnoksessa on 26 artiklaa. Sen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ympäristöön, joka on ekologisesti vakaa ja joka edistää terveyttä, hyvinvointia, arvokkuutta, kulttuuria ja kehitystä. Jokaisella valtiolla tai kansainvälisellä instituutiolla on velvollisuus huolehtia ympäristöstä. Sopimusluonnoksessa on mukana myös niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate.

Luonnosta käsitellään seuraavaksi syyskuussa järjestettävässä konferenssissa, minkä jälkeen se viedään YK:n yleiskokoukseen. Luonnos etenee vain, jos yleiskokous hyväksyy päätöslauselman, joka luo sopimusta valmistelevan komitean, kertoo Environment News Service -uutissivusto.

Ympäristöpolitiikka politiikkaYKympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Punainen kukka
Väli-Amerikan ihmisoikeustuomioistuin pitää oikeutta terveeseen ympäristöön perusoikeutena

Tuomioistuin: Terve ympäristö on perusoikeus

Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt merkittävän linjauksen, jonka mukaan oikeus terveeseen ympäristöön on perusoikeus. Sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kannalta.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
(Kuva:
Mario Osava
/
IPS
)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Puita
Maapallo menettää vuosittain 10 miljardia puuta.
(Kuva:
Adam Mikiciuk
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joka vuosi katoaa 10 miljardia puuta – uusi kampanja aikoo pelastaa biljoona puuta

Noin puolet maapallon alkuperäisestä puustosta on kadonnut. Ympäristöjärjestöjen uudessa kampanjassa aiotaan pysäyttää metsäkato seuraavien vuosikymmenten aikana.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.