Uutiset Myanmarin kehitys

Propaganda lisää muslimivihaa Myanmarissa

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.
Muslimiväestöä Myanmarin Yangonissa
Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta. (Kuva: Pascal Laureyn / IPS )

(IPS) -- Muutkin muslimit kuin rohingyat ovat Myanmarissa kasvavan vihanpidon kohteena. Maata pitkään hallinnut sotilasjuntta lietsoi uskonnollista eripuraa, ja armeijan ote vallasta on yhä vahva.

Yangonjoen varrella sijaitsevasta Dallan kylästä löytyy vielä buddhalaisen valtaväestön edustajia, jotka elävät muslimien kanssa rauhassa, mutta vastakkainen mieliala on vahvistumassa.

”Rakhinessa teurastetaan buddhalaisia. Muslimit polttavat kyliä, tappavat ja raiskaavat. En enää usko, että hyvää muslimia on olemassa”, entinen sotilas tykittää.

”Kaikkien muslimien on kuoltava”, sotilaan vaimo tiivistää.

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.

Demokratia pahensi tilannetta

Yhä useampi myanmarilainen on alkanut vihata kaikkia muslimeja, joita on alle neljä prosenttia yli 50-miljoonaisesta väestöstä.

”Vuoden 1962 sotilasvallankaappauksesta asti ihmisiä on usutettu toisiaan vastaan uskonnollisin perustein”, U Aye Lwin sanoo. Hän on muslimi ja kuuluu Myanmarin uskonnot rauhan puolesta -liikkeen perustajiin.

”Sotilasdiktatuuri ei nauttinut kansan tukea. Siksi armeija manipuloi ihmisiä etnisin ja uskonnollisin perustein. Buddhalaisille uskoteltiin, että muslimit ovat uhka heille ja koko maalle. Islaminpelko sai alkunsa siitä”, U Aye Lwin selittää.

Demokratisointi ei tuonut muutosta. Toivo siitä, että syksyn 2015 vaalit Aung San Suu Kyin johdolla voittanut NLD-puolue olisi puolustanut vähemmistöjä, hiipui pian.

”Tilanne paheni. Nyt armeija takertuu valtaan lietsomalla sekasortoa uskonnon avulla”, U Aye Lwin sanoo. Hänen mukaansa armeija haluaa osoittaa, että ainoastaan se voi pelastaa buddhalaisen Myanmarin. Suu Kyilla ei ole valtaa asevoimiin, ja lisäksi hän pelkää menettävänsä ääniä, jos puolustaisi rohingyoja.

Suu Kyi suuri pettymys

Pienen Demokratia- ja ihmisoikeuspuolueen puheenjohtaja Kyaw Min Yu kuuluu rohingya-muslimeihin ja tuntee Myanmarin vankilat. Vuoden 1988 opiskelijakapina vei hänet kahdeksaksi vuodeksi telkien taa. Vuoden 2007 levottomuuksista tuli viiden vuoden tuomio.

”Uskoin ennen Aung San Suu Kyihin ja tein työtä hänen hyväkseen. Olin vankilassa hänen vuokseen mutta nyt olen saanut hänestä tarpeekseni”, Kyaw Min Yu sanoo.

”Suu Kyi on ryhtynyt puolueelliseksi. Hän puhuu vain buddhalaisen valtaväestön puolesta”, hän jatkaa.

Suu Kyin NLD-puolueelta ei heru haastattelua, mutta sen entinen tiedottaja Htin Lin Oo suostuu puhelinkeskusteluun. Hän arvosteli joulukuussa 2014 buddhalaismunkkien harjoittamaa vihanlietsontaa, mistä seurasi kaksi vuotta pakkotyötä ja puolueesta erottaminen.

Htin Lin Oo kannattaa rauhaa mutta käyttää rohingyoista sanaa ”bengali”, joka tarkoittaa laitonta maahanmuuttajaa. ”Siirtolaisten ja alkuperäisväestön välillä on aina ongelmia, mutta se ei pysäytä demokraattista kehitystä”, hän arvelee.

Väkivaltaa vastaan

Myanmarista löytyy myös niitä, jotka yrittävät estää väkivaltaa. ”Somessa leviää kaikenlaisia vääriä huhuja. Me opetamme ihmisiä käsittelemään yksipuolista tietoa”, Yangonissa toimivan Sosiaalisen harmonian nuorisokeskuksen johtaja Tet Swei Win kertoo.

Thingangyunin alueella on perinteisesti asunut muslimeja, ja buddhalaismunkit käyvät siellä haastamassa riitaa. Paikallisen koulun uusi johtaja väittää, että opinahjossa ei ole enää tilaa muslimilapsille.

Tet Swei Winin mukaan moni myanmarilainen luuli, että demokratia tulee kuin taivaan lahja. ”Demokratisoituminen on prosessi, jonka eteen on tehtävä työtä. Eri uskontoryhmien on opittava puhumaan keskenään, mikä voi viedä vuosikymmeniä. Valittavana on harmonia tai valtion romahtaminen.”

Myanmarin kehitys vähemmistöpolitiikkakonfliktikonfliktinratkaisurauha Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia.
(Kuva:
Allison Joyce
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.