Uutiset TTIP-neuvottelut Yhdysvaltojen ja EU:n välillä

Professori: "TTIP-sopimus kaventaa väistämättä julkista valtaa"

Martti Koskenniemi ei ole vakuuttunut Euroopan komission perusteluista antaa lakimiespaneeleille oikeus päättää kansallisten parlamenttien lakien oikeudenmukaisuudesta.

Kuukausia jatkunut tiedotuskampanja EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus TTIP:stä ei ole muuttanut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemen mieltä.

Koskenniemen mukaan TTIP:hen kaavailtu sijoitussuoja tulee väistämättä rajoittamaan julkisen vallan käyttöä Euroopassa ja siirtämään sitä kyseenalaisen yksityisen elimen piiriin.

"Niin kauan kuin kolmen, useimmiten liikejuridiikassa koulutuksen saaneen ja kansainvälisesti liikkuvan juristin keskinäisessä suljetuissa neuvotteluissa päätetään siitä, mitä Euroopassa saavat tuomioistuimet, viranomaiset tai lainsäädäntöelimet tehdä, niin [...] kansalaisyhteiskunnalla tai kansainvälisen oikeuden professoreilla ei ole syytä tukea tällaista", Koskenniemi sanoi Euroopan komission järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina.

Suunnitelmat ulkomaisille sijoittajille annetuista lisätakuista ovat olleet yksi TTIP-neuvottelujen kiistanalaisimmista kysymyksistä, jonka käsittelyssä komissio on ottanut jo kertaalleen aikalisän.

Toteutuessaan suoja antaisi kansainvälisille yrityksille mahdollisuuden nostaa kanteita välimiestuomioistuimessa, jos yritys tulkitsee esimerkiksi EU-valtion uuden lainsäädännön rajoittavan voittoja TTIP-sopimuksen vastaisesti.

Esimerkiksi Australiassa vastaava järjestelmä on antanut tupakkayrityksille mahdollisuuden vaatia miljoonakorvauksia terveyslainsäädännön kiristyttyä.

Tarve, turva vai uhka?

Tilaisuudessa puheenvuoron pitänyt komission kauppapoliittisen osaston asiantuntija Jon Nyman korosti, että komission kokemukset aiemmista vapaakauppaneuvotteluista antavat sille hyvät eväät tehdä sijoittajasuojasta mahdollisimman monia osapuolia tyydyttävä.

Samalla hän toivoi kohtuullisuuttta sijoitussuojan puutteiden arvioissa.

"Jos kerran ollaan sitä mieltä, että investointisuojajärjestelmässä on puutteita, niin puutteet eivät katoa niin, että me pistämme pään pensaaseen ja päätämme jättää investointisuojan tai riitaratkaisun TTIP:in ulkopuolelle", Nyman sanoi.

Koskenniemi puolestaan näkee järjestelmässä perusteellisia vastakkainasetteluja kansanvallan ja yrityssektorin välillä.

"Kaupalliseen toimintaan perustettu järjestelmä ei pysty tuomaan esiin julkisen intressin näkökohtia", Koskenniemi arvioi.

Myös neuvottelujen pohjana oleva erillinen välitysjärjestelmä on Koskenniemen mukaan historiallinen kuriositeetti, jonka taustalla on 1960-luvulta peräisin oleva tarve suojella länsimaisia sijoittajia kehitysmaiden korruptoituneilta oikeusjärjestelmiltä. "Millä perusteella riidat pitäisi siirtää pois Yhdysvaltojen ja Euroopan kehittyneistä oikeusjärjestelmistä. Riidankäsittelyjärjestelmä halutaan primitivisoida", hän sanoo.

Samalla pelkkä järjestelmän olemassaolo tulee kannustamaan asianajotoimistoja etsimään kyseenalaistettavia heikkoja lajeja taloudellisten voittojen tekemiseksi.

"EU:n taholta on sanottu, että me emme luovu omista arvoistamme, lainsäädännöstämme ja pyrkimyksistämme. Tämä asia ei ole EU:sta kiinni. Kenttä, jolla tullaan toimimaan on vaikea ja monimutkainen, ja siellä toimii pitkälle koulutettuja ihmisiä, joiden tehtävänä on tuottaa juuri niitä ongelmia, joista EU sanoo pyrkivänsä eroon", Koskenniemi sanoo.

TTIP-neuvottelut Yhdysvaltojen ja EU:n välillä politiikkaEUoikeus ja rikoskauppaluotto/investointi Yhdysvallat

Komissio puolustuskannalla

Kansalaisjärjestöt ovat pitkin talvea toistuvasti moittineet sijoitussuojan lisäksi neuvotteluprosessin läpinäkymättömyyttä ja suuryrityksien saamaa erityiskohtelua.

Komissiolta julkisuuteen vuotaneessa tiedotusohjeistuksessa on tunnustettu julkisuudessa esitetty kritiikki aidoksi kompastuskiveksi neuvottelujen menestykselle, jonka vuoksi komissio on ryhtynyt aktiivisesti tiedottamaan vapaakaupan eduista eurooppalaisille.

Kommentit

Lähettänyt Kristian S. (ei varmistettu) 20.3.2014 - 10:29

Euroopassa on rajoitettu julkisen vallan käyttöä sisämarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi esimerkiksi kieltämällä kilpailua ja kauppaa syrjivä valtiontuki ja estämällä syrjivän verotuksen käyttö. Näitä vaatimuksia tulee myös WTO:n kautta. Muitakin keinoja suojella omaa taloudellista toimintaa epäasialliselta poliittiselta puuttumiselta varmasti on, vai onko? Markkinatalouden säännöin toimiva sijoittaja ottaa erilaiset riskit huomioon esimerkiksi hinnoittelemalla sen tuottovaatimuksissaan. Euroopan vakaissa oloissa tänne tehdyissä sijoituksissa on tuskin paljon riskilisää, joten ylimääräinen suoja ei lisää investointeja. Entäpä epävakaissa oloissa? Pitäisikö Ukrainan valtion romahtamisesta ottaa jotain oppia tässä asiassa?

Tästä huolimatta en itse näe mitään tarvetta kansainvälisten investointien suojaamiselle yli sen mitä keinoja nyt on jo käytettävissä. Investoijien nyt vain pitää toimia niiden sääntöjen mukaan, joista päättää joku muu kuin investoinnin tekijä itse. Pohjimiltaan tämä lähtökohta nousee ajatuksesta, että yhteisön tulee päättää asioista sillä rajoituksella, että toista ei kuitenkaan saa pettää ensimmäisen mahdollisuuden tullessa. Petoksen estämiseen riittävät perinteiset keinot.

t. Kristian

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu) 6.12.2014 - 00:33

Se on oikein hyvä,että Suomesta löytyy edes joku,joka tarttuu näihin kysymyksiin.

Suomalaiset on pidetty täysin pimennosssa näistä kysymyksistä varsinkin yhteisesti

rahoitettu Yle.Yle-fem kanavalla asiaa on käsitelty,mutta suomenkielisillä kanavilla

ei ollenkaan.Eli sammutetuin lyhdyin jälleen kerran ollaan menosssa kohti tuntematonta,

tämä nykyisen pääministerin fanaattisesti kannattama hanke,joka on merkki uudistumisesta.

Vahinko vain,että suuresti kunnioittamani Koskenniemi ei saa mielipiteilleen

juurikaan kantavuutta.

Olen itse vaatinut Yleä avaamaan asiaa myös suomenkielisille tv-katsojille.

Lue myös

(Kuva: Michael Vadon / CC BY 2.0)

Trumpilaisen kauppapolitiikan uhkakuvia

Vapaakauppasopimuksia vastustaneen Donald Trumpin kausi ei tarkoita uuden, oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan aikakautta, vaan todennäköisesti entistä itsekkäämpää ja lyhytnäköisempää kauppapolitiikkaa, kirjoittaa Marko Juutinen.
(Kuva: Dennis Licht / CC BY-NC-ND 2.0)

CETA – 2000-luvun vapaakauppasopimus?

EU:n ja Kanadan välisessä CETA-vapaakauppasopimuksessa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys jää taloudellisten tavoitteiden varjoon, kirjoittaa Elina Mikola.
Occupy-liikkeen mielenosoitus Chicagossa vuonna 2011. (Kuva: Michael Kappel / cc 2.0)

Vapaakaupan katteettomat lupaukset

Runsaat 20 vuotta sitten voimaan astuneen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen vaikutukset antavat aihetta uhmata vapaakaupan evankeliumia, kirjoittaa Lori M. Wallach.

Pääuutiset

High school students, Malawi
Kalilomben lukion tyttöjä koulutetaan seksuaaliterveyden vertaiskouluttajiksi Väestöliiton tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa Malawissa.
(Kuva:
Laura Lipsanen
/
Väestöliitto
)

Ylikulutus on ylikansoitusta suurempi ongelma

Väestön vähentämistä tarjotaan usein ratkaisuksi luonnonvarojen hupenemiseen ja päästöjen kasvuun. Asiantuntijoiden mielestä todelliset ongelmat ovat muualla kuin väestönkasvussa.
Protesti Nigeriassa siepattujen tyttöjen puolesta.
Nigeriassa syntyi kansanliike vaatimaan takaisin tyttöjä, jotka Boko Haram sieppasi Chibokissa huhtikuun lopulla 2014. Enemmistö tytöistä on sittemmin vapautettu, mutta yli sata oli vankina vielä toukokuussa 2017.
(Kuva:
Mohammed Lere
/
IPS
)

Miksi seksuaalinen väkivalta leimaa uhrin eikä tekijää?

YK:n pääsihteerin vuosiraportti listaa tapauksia 19 maasta, joissa seksuaalista väkivaltaa on käytetty ”strategisiin tarkoituksiin”. Jokaisen raporttiin kirjatun numeron takana on ihminen, jonka leimautuminen voi johtaa jopa itsemurhaan, sanoo pääsihteerin erityisedustaja Adama Dieng.
Verinäytteen otto Ugandassa vuonna 2012.
Trumpin uusi politiikka vaikuttaa muun muassa hiv-työhön. Kuvassa otetaan verinäyte hiv-testiä varten Ugandassa.
(Kuva:
UNFPA / Flickr
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Trumpin hallinto tiukentaa kehitysyhteistyön aborttisääntöä – kohteena suuri osa terveystyöstä

Trumpin uusi "elämää suojeleva" politiikka ulottuu aiempaa laajemmalle. Vaikutukset kestävät sukupolvia, sanoo kansainvälinen perhesuunnittelujärjestö IPPF.
Umba Kangabuka, maan sisäinen pakolainen Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Umba Kangabuka elää maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongon Kalemien kaupungin lähellä.
(Kuva:
Francois-Xavier MYBE
/
MONUSCO Photos
/
CC BY-SA 2.0
)

Kansainväliset pakolaiset keräävät maailman huomion, mutta sisäinen pakolaisuus on yleisempää

Maan sisäisiä pakolaisia on kaksi kertaa enemmän kuin maiden rajojen yli pakenevia. Tuoreessa raportissa vaaditaan heidän nostamistaan globaalille agendalle.