Uutiset TTIP-neuvottelut Yhdysvaltojen ja EU:n välillä

Professori: "TTIP-sopimus kaventaa väistämättä julkista valtaa"

Martti Koskenniemi ei ole vakuuttunut Euroopan komission perusteluista antaa lakimiespaneeleille oikeus päättää kansallisten parlamenttien lakien oikeudenmukaisuudesta.

Kuukausia jatkunut tiedotuskampanja EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus TTIP:stä ei ole muuttanut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemen mieltä.

Koskenniemen mukaan TTIP:hen kaavailtu sijoitussuoja tulee väistämättä rajoittamaan julkisen vallan käyttöä Euroopassa ja siirtämään sitä kyseenalaisen yksityisen elimen piiriin.

"Niin kauan kuin kolmen, useimmiten liikejuridiikassa koulutuksen saaneen ja kansainvälisesti liikkuvan juristin keskinäisessä suljetuissa neuvotteluissa päätetään siitä, mitä Euroopassa saavat tuomioistuimet, viranomaiset tai lainsäädäntöelimet tehdä, niin [...] kansalaisyhteiskunnalla tai kansainvälisen oikeuden professoreilla ei ole syytä tukea tällaista", Koskenniemi sanoi Euroopan komission järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina.

Suunnitelmat ulkomaisille sijoittajille annetuista lisätakuista ovat olleet yksi TTIP-neuvottelujen kiistanalaisimmista kysymyksistä, jonka käsittelyssä komissio on ottanut jo kertaalleen aikalisän.

Toteutuessaan suoja antaisi kansainvälisille yrityksille mahdollisuuden nostaa kanteita välimiestuomioistuimessa, jos yritys tulkitsee esimerkiksi EU-valtion uuden lainsäädännön rajoittavan voittoja TTIP-sopimuksen vastaisesti.

Esimerkiksi Australiassa vastaava järjestelmä on antanut tupakkayrityksille mahdollisuuden vaatia miljoonakorvauksia terveyslainsäädännön kiristyttyä.

Tarve, turva vai uhka?

Tilaisuudessa puheenvuoron pitänyt komission kauppapoliittisen osaston asiantuntija Jon Nyman korosti, että komission kokemukset aiemmista vapaakauppaneuvotteluista antavat sille hyvät eväät tehdä sijoittajasuojasta mahdollisimman monia osapuolia tyydyttävä.

Samalla hän toivoi kohtuullisuuttta sijoitussuojan puutteiden arvioissa.

"Jos kerran ollaan sitä mieltä, että investointisuojajärjestelmässä on puutteita, niin puutteet eivät katoa niin, että me pistämme pään pensaaseen ja päätämme jättää investointisuojan tai riitaratkaisun TTIP:in ulkopuolelle", Nyman sanoi.

Koskenniemi puolestaan näkee järjestelmässä perusteellisia vastakkainasetteluja kansanvallan ja yrityssektorin välillä.

"Kaupalliseen toimintaan perustettu järjestelmä ei pysty tuomaan esiin julkisen intressin näkökohtia", Koskenniemi arvioi.

Myös neuvottelujen pohjana oleva erillinen välitysjärjestelmä on Koskenniemen mukaan historiallinen kuriositeetti, jonka taustalla on 1960-luvulta peräisin oleva tarve suojella länsimaisia sijoittajia kehitysmaiden korruptoituneilta oikeusjärjestelmiltä. "Millä perusteella riidat pitäisi siirtää pois Yhdysvaltojen ja Euroopan kehittyneistä oikeusjärjestelmistä. Riidankäsittelyjärjestelmä halutaan primitivisoida", hän sanoo.

Samalla pelkkä järjestelmän olemassaolo tulee kannustamaan asianajotoimistoja etsimään kyseenalaistettavia heikkoja lajeja taloudellisten voittojen tekemiseksi.

"EU:n taholta on sanottu, että me emme luovu omista arvoistamme, lainsäädännöstämme ja pyrkimyksistämme. Tämä asia ei ole EU:sta kiinni. Kenttä, jolla tullaan toimimaan on vaikea ja monimutkainen, ja siellä toimii pitkälle koulutettuja ihmisiä, joiden tehtävänä on tuottaa juuri niitä ongelmia, joista EU sanoo pyrkivänsä eroon", Koskenniemi sanoo.

TTIP-neuvottelut Yhdysvaltojen ja EU:n välillä politiikkaEUoikeus ja rikoskauppaluotto/investointi Yhdysvallat

Komissio puolustuskannalla

Kansalaisjärjestöt ovat pitkin talvea toistuvasti moittineet sijoitussuojan lisäksi neuvotteluprosessin läpinäkymättömyyttä ja suuryrityksien saamaa erityiskohtelua.

Komissiolta julkisuuteen vuotaneessa tiedotusohjeistuksessa on tunnustettu julkisuudessa esitetty kritiikki aidoksi kompastuskiveksi neuvottelujen menestykselle, jonka vuoksi komissio on ryhtynyt aktiivisesti tiedottamaan vapaakaupan eduista eurooppalaisille.

Kommentit

Lähettänyt Kristian S. (ei varmistettu) 20.3.2014 - 10:29

Euroopassa on rajoitettu julkisen vallan käyttöä sisämarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi esimerkiksi kieltämällä kilpailua ja kauppaa syrjivä valtiontuki ja estämällä syrjivän verotuksen käyttö. Näitä vaatimuksia tulee myös WTO:n kautta. Muitakin keinoja suojella omaa taloudellista toimintaa epäasialliselta poliittiselta puuttumiselta varmasti on, vai onko? Markkinatalouden säännöin toimiva sijoittaja ottaa erilaiset riskit huomioon esimerkiksi hinnoittelemalla sen tuottovaatimuksissaan. Euroopan vakaissa oloissa tänne tehdyissä sijoituksissa on tuskin paljon riskilisää, joten ylimääräinen suoja ei lisää investointeja. Entäpä epävakaissa oloissa? Pitäisikö Ukrainan valtion romahtamisesta ottaa jotain oppia tässä asiassa?

Tästä huolimatta en itse näe mitään tarvetta kansainvälisten investointien suojaamiselle yli sen mitä keinoja nyt on jo käytettävissä. Investoijien nyt vain pitää toimia niiden sääntöjen mukaan, joista päättää joku muu kuin investoinnin tekijä itse. Pohjimiltaan tämä lähtökohta nousee ajatuksesta, että yhteisön tulee päättää asioista sillä rajoituksella, että toista ei kuitenkaan saa pettää ensimmäisen mahdollisuuden tullessa. Petoksen estämiseen riittävät perinteiset keinot.

t. Kristian

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu) 6.12.2014 - 00:33

Se on oikein hyvä,että Suomesta löytyy edes joku,joka tarttuu näihin kysymyksiin.

Suomalaiset on pidetty täysin pimennosssa näistä kysymyksistä varsinkin yhteisesti

rahoitettu Yle.Yle-fem kanavalla asiaa on käsitelty,mutta suomenkielisillä kanavilla

ei ollenkaan.Eli sammutetuin lyhdyin jälleen kerran ollaan menosssa kohti tuntematonta,

tämä nykyisen pääministerin fanaattisesti kannattama hanke,joka on merkki uudistumisesta.

Vahinko vain,että suuresti kunnioittamani Koskenniemi ei saa mielipiteilleen

juurikaan kantavuutta.

Olen itse vaatinut Yleä avaamaan asiaa myös suomenkielisille tv-katsojille.

Lue myös

(Kuva: Michael Vadon / CC BY 2.0)

Trumpilaisen kauppapolitiikan uhkakuvia

Vapaakauppasopimuksia vastustaneen Donald Trumpin kausi ei tarkoita uuden, oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan aikakautta, vaan todennäköisesti entistä itsekkäämpää ja lyhytnäköisempää kauppapolitiikkaa, kirjoittaa Marko Juutinen.
(Kuva: Dennis Licht / CC BY-NC-ND 2.0)

CETA – 2000-luvun vapaakauppasopimus?

EU:n ja Kanadan välisessä CETA-vapaakauppasopimuksessa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys jää taloudellisten tavoitteiden varjoon, kirjoittaa Elina Mikola.
Occupy-liikkeen mielenosoitus Chicagossa vuonna 2011. (Kuva: Michael Kappel / cc 2.0)

Vapaakaupan katteettomat lupaukset

Runsaat 20 vuotta sitten voimaan astuneen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen vaikutukset antavat aihetta uhmata vapaakaupan evankeliumia, kirjoittaa Lori M. Wallach.

Pääuutiset

Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.(Kuva: Yeshiwas Mekonnen / Plan Ethiopia)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Yaoundé, Kamerun
Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan Kamerunin heikentyvästä sananvapaustilanteesta. Kuvassa maan pääkaupungin Yaoundén katuja.(Kuva: Ludwig Tröller / CC BY-NC 2.0)

Terrorismista vitsailu vei vankilaan Kamerunissa

Kolme kamerunilaisopiskelijaa on virunut yli puolitoista vuotta vankilassa tekstiviestillä jaetun Boko Haram -vitsin takia. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan maan kapenevasta sananvapaudesta.
Poika- ja tyttöpatsaat
Sukupuoliroolit omaksutaan yllättävän nuorena, käy ilmi tutkimuksesta.(Kuva: Jason Pratt / CC BY 2.0)

Tutkijat: Haitalliset sukupuolistereotypiat omaksutaan luultua nuorempina ympäri maailman

Sukupuolinormit ovat ympäri maailman esiteineille pakkopaita, joka aiheuttaa vakavia terveysriskejä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.(Kuva: Zack Maccarthy / CC BY 2.0)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.