Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Pienviljelijät ja kuluttajat kohtaavat Meksikossa

Ruuan suoramyynnillä on saatu hyviä tuloksia Meksikossa. Victor Rodríguez on tyytyväinen valintaan ryhtyä luomuviljelijäksi ja luoda suoria toimitusväyliä sen sijaan, että myisi satonsa välittäjille pilkkahintaan.
Meksikolainen luomuviljelijä Victor Rodríquez torilla
Victor Rodríquez kuuluu San Miguel Topilejon luomuviljelijöiden Del Campo Ololigue -järjestöön. Hän myy tuotteitaan Tlalpan vaihtoehtotorilla. (Kuva: Emilio Godoy / IPS )

(IPS) -- Victor Rodríguez järjestelee salaatteja, perunoita, parsakaalia ja yrttejä hyllyille. Samoin hän tekee joka sunnuntai valmistautuessaan palvelemaan asiakkaitaan Meksikon pääkaupungin eteläpuolella sijaitsevan Bosque de Tlalpan -torin vaihtoehtomarkkinoilla.

Rodríguez kasvattaa luomuvihanneksia läheisessä San Miguel Topilejossa sijaitsevalla seitsemän hehtaarin tilallaan. Tilan perustivat Rodríguezin isovanhemmat, joten hän edustaa vaimonsa kanssa kolmatta viljelijäsukupolvea.

”Meidän viljelijöiden on jatkettava, sillä olemme osa ruokaketjua”, hän sanoo.

Rodríguez on yksi kahdeksasta luomuvihannesten tuottajajärjestön, Del Campo Ololiquen, jäsenestä. Nimi on asteekki-intiaanen käyttämää nahuatlin kieltä ja tarkoittaa paikkaa, jossa asiat ovat hyvin.

”Oli elämäni paras päätös palata juurilleni ja panostaa tuleviin sukupolviin”, sanoo kahden lapsen isä Rodríguez. Hänen mielestään kannatti ryhtyä luomuviljelijäksi ja luoda suoria toimitusväyliä sen sijaan, että myisi satonsa välittäjille pilkkahintaan.

Vaikein on jo ohi

”Olemme selvinneet hankalimmasta eli pitäneet hankkeen hengissä. Nyt meillä on vakituisia asiakkaita, jotka haluavat terveellistä ruokaa. He tietävät, mitä tahtovat, ja me olemme saaneet heidän luottamuksensa.”

Del Campo Ololique perustettiin vuonna 2003. Nyt se tuottaa 700 kiloa vihanneksia viikossa. Tuotteita myydään Tlalpanin lisäksi Méxicossa ja Cuernavacassa, ja asiakkaat ovat tervetulleita tutustumaan viljelmiin.

Rakentamansa sadeveden keräysjärjestelmän ansiosta järjestö voi kasvattaa tomaatteja ja kurkkuja kasvihuoneessa. Se mahdollistaa myös ympärivuotisen viljelyn. Järjestö on suojellut Topilejossa metsiä ja pengertänyt maastoa estääkseen mutavyöryjen synnyn.

Del Campo Ololique on yksi viidestä voittajasta YK:n ruokajärjestön FAOn ja Slow Food Mexicon maataloustuottajille järjestämässä suoramyynti-innovaatio kilpailussa. Kisaan osallistui 98 ryhmää, jotka edustivat muun muassa kestävää kaupankäyntiä, ekologista gastronomiaa ja ravitsemuskasvatusta.

Ruoka tulee pientiloilta

”Ruuan suoramyynti on järjestelmä, jossa tuottaja myy tuotteet suoraan tai korkeintaan yhden välikäden kautta kuluttajalle”, selittää Mauricio García, joka koordinoi FAOn suoramyyntihanketta Meksikossa.

”Kun viljelijät tuntevat kuluttajat, he osaavat vastata kysyntään ja heidän tuotteensa käyvät kaupaksi aiempaa paremmin. Kuluttajat puolestaan tietävät, keitä tuottajat ovat ja voivat nähdä, miten nämä kasvattavat heidän ruokansa”, García selittää.

Meksikon viidestä miljoonasta maatilasta yli neljä miljoonaa on perhetiloja. Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla pienviljelijät omistavat lähes 81 prosenttia maatiloista. He tuottavat 27–67 prosenttia kotimaisesta ruuankulutuksesta, ja heidän hallinnassaan on 12–67 prosenttia maatalousmaasta sekä 57–77 prosenttia alan työpaikoista.

Victor Rodríguezin mukaan nykyistä suurempien kuluttajajoukkojen tavoittaminen ilman välittäjiä vaatisi enemmän tukea. ”Tällaiset projektit ovat tarpeellisia, niiden avulla puolustamme maataloutta ja suojelemme yhteisöjämme ja ympäristöä.”

Tulevaisuudessa Del Campo Ololique aikoo ostaa aurinkokuivaimen ja neljä hehtaaria lisää maata, rekisteröidä brändinsä ja suunnitella pakkaukset valmisteilleen.

Maatalous ja kehitysmaat maataloustalouskauppakuluttaminenliiketoiminta Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Kuivunutta maata Sri Lankassa
Ankarin kuivuus 40 vuoteen on saanut Sri Lankan näyttämään paikoin kuun maisemalta.
(Kuva:
Amantha Perera
/
IPS
)

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia.
(Kuva:
Patrick Burnett
/
IPS
)

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.
Sambialainen maanviljelijä Surrender Hamufuba
Ilmastonmuutos on muiden ongelmien ohella kasvattanut tuholaisten vaaraa Sambian viljelysmailla. Surrender Hamufuba tarkastaa maissipeltoaan.
(Kuva:
Friday Phiri
/
IPS
)

Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla

Sambiassa 40 prosenttia lapsista on huonon ravinnon takia ikäisekseen pienikokoisia, ja maan ruokaturvaa heikentää myös ilmastonmuutos. Nyt maanviljelijöille opetetaan uudenlaisia viljelymetodeja ruokatilanteen parantamiseksi.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.