Uutiset Nepalin kehitys

Perustuslakiuudistus ajoi Nepalin uuteen kriisiin

Protesteissa on kuollut ainakin 50 ihmistä, eikä Intian puolelta ole saatu polttoainetta kahteen kuukauteen.
(Kuva: Katie Hannan / cc 2.0)

Ainakin 50 ihmistä on kuollut Nepalissa sen jälkeen, kun protestit uutta perustuslakia vastaan alkoivat elokuussa. Protestoijat ovat myös sulkeneet Intian vastaiset raja-asemat, mikä on aiheuttanut vakavan polttoaine- ja lääkepulan.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto vaati keskiviikkona, että maan viranomaiset noudattavat voimankäytössä kansainvälisiä standardeja ja ottavat protestoijat mukaan vuoropuheluun. Toimisto muistutti myös, että perustarpeiden saannin estäminen on vakava kansainvälisen ihmisoikeuslain loukkaus.

Nepal hyväksyi syyskuussa uuden perustuslain, jota väännettiin vuosikaudet. Kiistaa aiheutti etenkin se, miten monietninen maa jaettaisiin osavaltioihin. Etenkin maan eteläosan madheesiryhmät ovat olleet tyytymättömiä uuteen perustuslakiin ja ovat organisoineet lakkoja elokuusta asti. Protestoijat ovat myös sulkeneet Intian raja-asemia. Julkinen liikenne ja terveyspalvelut ovat pahasti häiriintyneet ja kouluja on suljettu eteläosan Terai-alueella, kertoo Guardian-lehti.

Nepalin hallinnon mukaan syypäänä on Intia, joka ei ole ollut perustuslakiin tyytyväinen. Nepalin mukaan Intia tukee madheeseja ja pitää Nepalia kauppasaarrossa, minkä maa kiistää.

Tilanne vaikuttaa erityisesti keväällä tapahtuneiden tuhoisten maanjäristysten uhreihin, joista monet odottavat kattoa päänsä päälle. Sadat tuhannet ovat talven alla tilapäissuojissa, kertoo Kirkon Ulkomaanapu. Järjestön mukaan sen tilapäisten koulutilojen rakentaminen on pysähdyksissä, sillä bensa ei riitä eikä materiaaleja ole.

Avustusjärjestö Oxfam puolestaan varoitti jo pari viikkoa sitten, että sen ohjelmat ovat vaarassa pysähtyä kokonaan.

Nepalin kehitys katastrofiapupolitiikkademokratialakiYK Nepal Kirkon UlkomaanapuOxfam International

Lue myös

Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen
Nepalilainen Rohan Tamang on lähdössä Qatariin ansaitsemaan rahaa korjatakseen perheen maanjäristyksessä tuhoutuneen talon. Peltihökkelin ikkunassa hänen äitinsä Chameli Tamang.
(Kuva:
Bikram Rai
/
Arbetet Global
Arbetet Global
)

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Joukko naisia koulutuksessa Nepalissa
Chhaupadi-koulutusta Nepalissa vuonna 2012. Perinnettä harjoitetaan edelleen maan länsiosissa.
(Kuva:
Possible
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Nepal kriminalisoi naisten eristämisen kuukautisten ajaksi

Länsi-Nepalissa naisia on kielloista huolimatta pakotettu elämään huterissa majoissa kuukautisten ajan. Pian siitä voi saada vankeusrangaistuksen tai sakon.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo.
(Kuva:
Ralph Combs
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.