Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaisneuvonta: Kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista liikkuu harhaanjohtavaa tietoa

Suomi on saanut viime vuosina neljä langettavaa päätöstä YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta. Pakolaisneuvonta kritisoi tapaa, jolla asiaa on käsitelty julkisuudessa.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä
Pakolaisneuvonta kritisoi harhaanjohtavien tietojen levittämistä kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista. (Kuva: Miquel Frontera / CC BY-SA 2.0 )

Mediassa on viime viikkoina kerrottu harhaanjohtavaa tietoa YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista, sanoo Pakolaisneuvonta.

Järjestön kannanoton mukaan Maahanmuuttovirasto (Migri) ja ulkoministeriö eivät ole antaneet oikeaa kuvaa komitean Suomelle antamista täytäntöönpanokielloista, ratkaisuista ja niiden merkityksestä.

Pakolaisneuvonta kritisoi etenkin Ilta-Sanomien tällä viikolla julkaisemaa artikkelia, jonka mukaan monet vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kidutukseen ja turvapaikanhakijoihin liittyvät väitteet eivät pitäisi paikkaansa.

Aalto on sanonut, että Suomesta on tehty 12 valitusta YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan, joka valvoo kidutuksen vastaisen sopimuksen noudattamista. Tapauksissa on ollut kyse siitä, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija on aiottu palauttaa kotimaahansa, jossa hänen on pelätty joutuvan kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun uhriksi. Mikäli näin tapahtuisi, rikottaisiin kansainvälisiä sopimuksia ja myös Suomen perustuslakia.

Ilta-Sanomien haastattelemien Migrin ja ulkoministeriön edustajien mukaan Aalto ei ole antanut oikeaa kuvaa tilanteesta.

Ulkoministeriön ihmisoikeussopimusyksikön päällikön Krista Oinosen mukaan vuosina 2002–2017 kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä 15 valituksesta vain neljä on johtanut langettavaan päätökseen. 

Pakolaisneuvonta on asiasta eri mieltä. Se kertoo vieneensä vuodesta 2009 alkaen 12 tapausta komitean tutkittavaksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki on viety käsittelyyn ja niiden kohdalla on annettu niin sanottu täytäntöönpanokielto, eli Suomea on pyydetty pidättäytymään turvapaikanhakijoiden käännytyksestä siihen asti, kunnes valitus on tutkittu.

Oinosen mukaan täytäntöönpanokielto ei tarkoita, että loukkausta olisi tapahtunut. Pakolaisneuvonta taas sanoo, että täytäntöönpanokielto osoittaa valitusten olevan perusteltuja, sillä kieltoja ei anneta automaattisesti.

Tuoreinta tapausta lukuun ottamatta kaikille valituksia koskeville turvapaikanhakijoille on myös myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa, se muistuttaa.

Pakolaisneuvonnankin mukaan Suomi on saanut varsinaisen langettavan päätöksen vain neljässä tapauksessa. Muissa tapauksissa Migri on kuitenkin korjannut päätöksensä, jolloin asiat ovat rauenneet kidutuksen vastaisessa komiteassa, se sanoo.

”Väärä päätös tarkoittaa, että Suomi syyllistyy perustavanlaatuisen ihmisoikeuden loukkaukseen. Komitean asettamien täytäntöönpanokieltojen ansiosta Suomi ei ole rikkonut ehdotonta palautuskieltoa näissä tapauksissa. Viranomaisten ei pitäisi vähätellä näitä, vaan ottaa opiksi”, järjestö toteaa.

Pakolaisneuvonta on oikeudellista apua turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille antava järjestö.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuusmediapolitiikka Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.
(Kuva:
Serguel
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Punaisen Ristin työntekijä ja siirtolaisia Italiassa
Italiaan suuntautui viime vuonna 70 prosenttia Välimeren siirtolaisuudesta. Kuva Sisilian Messinasta vuodelta 2015.
(Kuva:
Carlos Spottorno
/
British Red Cross
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016.
(Kuva:
Daan Bauwens
/
Suomen IPS
)

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.