Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaisneuvonta: Kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista liikkuu harhaanjohtavaa tietoa

Suomi on saanut viime vuosina neljä langettavaa päätöstä YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta. Pakolaisneuvonta kritisoi tapaa, jolla asiaa on käsitelty julkisuudessa.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä
Pakolaisneuvonta kritisoi harhaanjohtavien tietojen levittämistä kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista. (Kuva: Miquel Frontera / CC BY-SA 2.0 )

Mediassa on viime viikkoina kerrottu harhaanjohtavaa tietoa YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista, sanoo Pakolaisneuvonta.

Järjestön kannanoton mukaan Maahanmuuttovirasto (Migri) ja ulkoministeriö eivät ole antaneet oikeaa kuvaa komitean Suomelle antamista täytäntöönpanokielloista, ratkaisuista ja niiden merkityksestä.

Pakolaisneuvonta kritisoi etenkin Ilta-Sanomien tällä viikolla julkaisemaa artikkelia, jonka mukaan monet vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kidutukseen ja turvapaikanhakijoihin liittyvät väitteet eivät pitäisi paikkaansa.

Aalto on sanonut, että Suomesta on tehty 12 valitusta YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan, joka valvoo kidutuksen vastaisen sopimuksen noudattamista. Tapauksissa on ollut kyse siitä, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija on aiottu palauttaa kotimaahansa, jossa hänen on pelätty joutuvan kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun uhriksi. Mikäli näin tapahtuisi, rikottaisiin kansainvälisiä sopimuksia ja myös Suomen perustuslakia.

Ilta-Sanomien haastattelemien Migrin ja ulkoministeriön edustajien mukaan Aalto ei ole antanut oikeaa kuvaa tilanteesta.

Ulkoministeriön ihmisoikeussopimusyksikön päällikön Krista Oinosen mukaan vuosina 2002–2017 kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä 15 valituksesta vain neljä on johtanut langettavaan päätökseen. 

Pakolaisneuvonta on asiasta eri mieltä. Se kertoo vieneensä vuodesta 2009 alkaen 12 tapausta komitean tutkittavaksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki on viety käsittelyyn ja niiden kohdalla on annettu niin sanottu täytäntöönpanokielto, eli Suomea on pyydetty pidättäytymään turvapaikanhakijoiden käännytyksestä siihen asti, kunnes valitus on tutkittu.

Oinosen mukaan täytäntöönpanokielto ei tarkoita, että loukkausta olisi tapahtunut. Pakolaisneuvonta taas sanoo, että täytäntöönpanokielto osoittaa valitusten olevan perusteltuja, sillä kieltoja ei anneta automaattisesti.

Tuoreinta tapausta lukuun ottamatta kaikille valituksia koskeville turvapaikanhakijoille on myös myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa, se muistuttaa.

Pakolaisneuvonnankin mukaan Suomi on saanut varsinaisen langettavan päätöksen vain neljässä tapauksessa. Muissa tapauksissa Migri on kuitenkin korjannut päätöksensä, jolloin asiat ovat rauenneet kidutuksen vastaisessa komiteassa, se sanoo.

”Väärä päätös tarkoittaa, että Suomi syyllistyy perustavanlaatuisen ihmisoikeuden loukkaukseen. Komitean asettamien täytäntöönpanokieltojen ansiosta Suomi ei ole rikkonut ehdotonta palautuskieltoa näissä tapauksissa. Viranomaisten ei pitäisi vähätellä näitä, vaan ottaa opiksi”, järjestö toteaa.

Pakolaisneuvonta on oikeudellista apua turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille antava järjestö.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuusmediapolitiikka Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.