Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaisneuvonta: Kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista liikkuu harhaanjohtavaa tietoa

Suomi on saanut viime vuosina neljä langettavaa päätöstä YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta. Pakolaisneuvonta kritisoi tapaa, jolla asiaa on käsitelty julkisuudessa.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä
Pakolaisneuvonta kritisoi harhaanjohtavien tietojen levittämistä kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista. (Kuva: Miquel Frontera / CC BY-SA 2.0)

Mediassa on viime viikkoina kerrottu harhaanjohtavaa tietoa YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista, sanoo Pakolaisneuvonta.

Järjestön kannanoton mukaan Maahanmuuttovirasto (Migri) ja ulkoministeriö eivät ole antaneet oikeaa kuvaa komitean Suomelle antamista täytäntöönpanokielloista, ratkaisuista ja niiden merkityksestä.

Pakolaisneuvonta kritisoi etenkin Ilta-Sanomien tällä viikolla julkaisemaa artikkelia, jonka mukaan monet vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kidutukseen ja turvapaikanhakijoihin liittyvät väitteet eivät pitäisi paikkaansa.

Aalto on sanonut, että Suomesta on tehty 12 valitusta YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan, joka valvoo kidutuksen vastaisen sopimuksen noudattamista. Tapauksissa on ollut kyse siitä, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija on aiottu palauttaa kotimaahansa, jossa hänen on pelätty joutuvan kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun uhriksi. Mikäli näin tapahtuisi, rikottaisiin kansainvälisiä sopimuksia ja myös Suomen perustuslakia.

Ilta-Sanomien haastattelemien Migrin ja ulkoministeriön edustajien mukaan Aalto ei ole antanut oikeaa kuvaa tilanteesta.

Ulkoministeriön ihmisoikeussopimusyksikön päällikön Krista Oinosen mukaan vuosina 2002–2017 kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä 15 valituksesta vain neljä on johtanut langettavaan päätökseen. 

Pakolaisneuvonta on asiasta eri mieltä. Se kertoo vieneensä vuodesta 2009 alkaen 12 tapausta komitean tutkittavaksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki on viety käsittelyyn ja niiden kohdalla on annettu niin sanottu täytäntöönpanokielto, eli Suomea on pyydetty pidättäytymään turvapaikanhakijoiden käännytyksestä siihen asti, kunnes valitus on tutkittu.

Oinosen mukaan täytäntöönpanokielto ei tarkoita, että loukkausta olisi tapahtunut. Pakolaisneuvonta taas sanoo, että täytäntöönpanokielto osoittaa valitusten olevan perusteltuja, sillä kieltoja ei anneta automaattisesti.

Tuoreinta tapausta lukuun ottamatta kaikille valituksia koskeville turvapaikanhakijoille on myös myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa, se muistuttaa.

Pakolaisneuvonnankin mukaan Suomi on saanut varsinaisen langettavan päätöksen vain neljässä tapauksessa. Muissa tapauksissa Migri on kuitenkin korjannut päätöksensä, jolloin asiat ovat rauenneet kidutuksen vastaisessa komiteassa, se sanoo.

”Väärä päätös tarkoittaa, että Suomi syyllistyy perustavanlaatuisen ihmisoikeuden loukkaukseen. Komitean asettamien täytäntöönpanokieltojen ansiosta Suomi ei ole rikkonut ehdotonta palautuskieltoa näissä tapauksissa. Viranomaisten ei pitäisi vähätellä näitä, vaan ottaa opiksi”, järjestö toteaa.

Pakolaisneuvonta on oikeudellista apua turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille antava järjestö.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuusmediapolitiikka Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Tervetuloa Suomeen -viiri

Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.