Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Pakolaiskriisille löytyi huomiota mutta ei juuri ratkaisuja New Yorkissa

YK:n pakolaiskokous päättyi löyhään julistukseen, josta maat poistivat konkretian jo etukäteen. "Ratkaisut olisi jo löydetty, jos ne haluttaisiin löytää", sanoo Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
(Kuva: UN Photo / Loey Felipe)

Ennätysmäiseksi paisunut pakolaiskriisi sai tällä viikolla viimein maailman johtajien jakamattoman huomion, ainakin hetkeksi. New Yorkissa pidettiin YK:n yleiskokouksen alla kaksi pakolaiskokousta, joista toista isännöi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja toista Yhdysvaltain presidentti Barack Obama.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ylisti maanantaina pidettyä Ban Ki-moonin kokousta ja jäsenmaiden siinä antamaa julistusta historialliseksi, mutta monen muun asiantuntijan ja etenkin kansalaisjärjestöjen mielestä tulos on laiha, sillä julistus ei käytännössä sido valtioita mitenkään.

Kokousta paikan päällä seuranneen Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran mukaan julistus on merkittävä sikäli, ettei sellaista ole aiemmin koskaan annettu. Hän kuitenkin muistuttaa, että julistus vesittyi jo neuvotteluvaiheessa ennen kokousta. Esimerkiksi Banin esittelemä idea siitä, että jäsenmaat ottaisivat vuosittain vastaan kymmenen prosenttia maailman pakolaisista, torpattiin.

"Julistuksessa on muutenkin hyvin vähän konkretiaa tai aikatauluja – kerrotaan kyllä, että halutaan tehdä asioita pakolaisten hyväksi, mutta varsinaista sitoumusta ei anneta", hän kritisoi.

Julistuksessa (pdf) luvataan muun muassa kunnioittaa pakolaisten ihmisoikeuksia ja kitkeä muukalaisvihamielisyyttä. Konkreettisin lupaus on järjestää vuonna 2018 toinen korkean profiilin kokous sekä solmia kansainvälinen siirtolaissopimus.

Poliittisen tahdon kriisi

Väkiparran mukaan Suomen ja monien muidenkin EU-maiden toimet sotivat julistuksen henkeä vastaan. Esimerkiksi perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa lähes mahdotonta uudella lailla.

"Tämä on myös ristiriidassa Suomen pitämien virallisten puheenvuorojen kanssa, jossa presidentti, ulkoministeri ja kehitysministeri painottivat naisten ja tyttöjen aseman parantamisen tärkeyttä. Perheenyhdistämisen olisi konkreettinen keino siihen", Väkiparta huomauttaa.

Kokousten järjestämisen syynä on viime vuosina ennätysmäiseksi noussut maailman pakolais- ja turvapaikanhakijamäärä – 65,3 miljoonaa. Viime vuonna kriisi alkoi kolkutella myös Euroopan ovia, kun alueelle saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa.

Pakolaisavun Väkiparran mukaan kriisi ei silti ole saanut rikkaita maita vieläkään toimimaan riittävän ponnekkaasti.

"Niin kuin Martti Ahtisaari hyvin kokouksessa sanoi, kyseessä ei ole pakolaiskriisi, vaan poliittisen tahdon kriisi. Ratkaisut olisi jo löydetty, jos ne haluttaisiin löytää", hän toteaa.

Rahalla tie ulos

Hieman YK-kokousta parempaan lopputulokseen pääsi Barack Obaman tiistaina järjestämä kokous, johon otti osaa 52 maata. Sen tarkoituksena oli saada maat lupaamaan lisää rahaa humanitaariseen apuun, lisätä pakolaisten uudelleensijoituspaikkoja sekä pakolaislasten koulutusta.

Pyrkimys onnistui: rahaa on tulossa 4,5 miljardia dollaria eli noin neljä miljardia euroa lisää, pakolaisten uudelleensijoituspaikat tuplattiin ja miljoona pakolaislasta lisää aiotaan kouluttaa.

Lupauksia on kiitelty, joskin varauksella. Yksityiskohdista ei ole vielä tarkkaa tietoa, ja esimerkiksi The Guardian -lehden mukaan osa lupauksista on tehty jo aiemmin tänä vuonna, eikä kaikkia ole vieläkään pidetty.

Rikkaita maita on myös kritisoitu siitä, että ne ikään kuin ostavat tiensä ulos kriisistä.

"Lupaukset osoittavat, että samalla kun osa rikkaista maista haluaa tehdä puhtaasti rahallisia lupauksia, ne välttelevät yhä vastuutaan tarjota turvallisia ja laillisia reittejä turvaan", kritisoi brittiläisen kehitystutkimusinstituutti ODI:n johtaja Sara Pantuliano tiedotteessa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusYK Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Maanviljelijöitä pellolla Guatemalassa
Maatalouden heikko tuottavuus kiihdyttää siirtolaisuutta Keski-Amerikassa. Kuvassa viljelijöitä istuttamassa Guatemalassa.
(Kuva:
Maria Fleischmann
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kuivuus ajaa paperittomaksi siirtolaiseksi Keski-Amerikassa

Tuoreen selvityksen mukaan köyhyyden ja työttömyyden lisäksi myös äärimmäiset sääilmiöt Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttoliikettä.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.