Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Pakolaiskriisille löytyi huomiota mutta ei juuri ratkaisuja New Yorkissa

YK:n pakolaiskokous päättyi löyhään julistukseen, josta maat poistivat konkretian jo etukäteen. "Ratkaisut olisi jo löydetty, jos ne haluttaisiin löytää", sanoo Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
(Kuva: UN Photo / Loey Felipe)

Ennätysmäiseksi paisunut pakolaiskriisi sai tällä viikolla viimein maailman johtajien jakamattoman huomion, ainakin hetkeksi. New Yorkissa pidettiin YK:n yleiskokouksen alla kaksi pakolaiskokousta, joista toista isännöi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja toista Yhdysvaltain presidentti Barack Obama.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ylisti maanantaina pidettyä Ban Ki-moonin kokousta ja jäsenmaiden siinä antamaa julistusta historialliseksi, mutta monen muun asiantuntijan ja etenkin kansalaisjärjestöjen mielestä tulos on laiha, sillä julistus ei käytännössä sido valtioita mitenkään.

Kokousta paikan päällä seuranneen Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran mukaan julistus on merkittävä sikäli, ettei sellaista ole aiemmin koskaan annettu. Hän kuitenkin muistuttaa, että julistus vesittyi jo neuvotteluvaiheessa ennen kokousta. Esimerkiksi Banin esittelemä idea siitä, että jäsenmaat ottaisivat vuosittain vastaan kymmenen prosenttia maailman pakolaisista, torpattiin.

"Julistuksessa on muutenkin hyvin vähän konkretiaa tai aikatauluja – kerrotaan kyllä, että halutaan tehdä asioita pakolaisten hyväksi, mutta varsinaista sitoumusta ei anneta", hän kritisoi.

Julistuksessa (pdf) luvataan muun muassa kunnioittaa pakolaisten ihmisoikeuksia ja kitkeä muukalaisvihamielisyyttä. Konkreettisin lupaus on järjestää vuonna 2018 toinen korkean profiilin kokous sekä solmia kansainvälinen siirtolaissopimus.

Poliittisen tahdon kriisi

Väkiparran mukaan Suomen ja monien muidenkin EU-maiden toimet sotivat julistuksen henkeä vastaan. Esimerkiksi perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa lähes mahdotonta uudella lailla.

"Tämä on myös ristiriidassa Suomen pitämien virallisten puheenvuorojen kanssa, jossa presidentti, ulkoministeri ja kehitysministeri painottivat naisten ja tyttöjen aseman parantamisen tärkeyttä. Perheenyhdistämisen olisi konkreettinen keino siihen", Väkiparta huomauttaa.

Kokousten järjestämisen syynä on viime vuosina ennätysmäiseksi noussut maailman pakolais- ja turvapaikanhakijamäärä – 65,3 miljoonaa. Viime vuonna kriisi alkoi kolkutella myös Euroopan ovia, kun alueelle saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa.

Pakolaisavun Väkiparran mukaan kriisi ei silti ole saanut rikkaita maita vieläkään toimimaan riittävän ponnekkaasti.

"Niin kuin Martti Ahtisaari hyvin kokouksessa sanoi, kyseessä ei ole pakolaiskriisi, vaan poliittisen tahdon kriisi. Ratkaisut olisi jo löydetty, jos ne haluttaisiin löytää", hän toteaa.

Rahalla tie ulos

Hieman YK-kokousta parempaan lopputulokseen pääsi Barack Obaman tiistaina järjestämä kokous, johon otti osaa 52 maata. Sen tarkoituksena oli saada maat lupaamaan lisää rahaa humanitaariseen apuun, lisätä pakolaisten uudelleensijoituspaikkoja sekä pakolaislasten koulutusta.

Pyrkimys onnistui: rahaa on tulossa 4,5 miljardia dollaria eli noin neljä miljardia euroa lisää, pakolaisten uudelleensijoituspaikat tuplattiin ja miljoona pakolaislasta lisää aiotaan kouluttaa.

Lupauksia on kiitelty, joskin varauksella. Yksityiskohdista ei ole vielä tarkkaa tietoa, ja esimerkiksi The Guardian -lehden mukaan osa lupauksista on tehty jo aiemmin tänä vuonna, eikä kaikkia ole vieläkään pidetty.

Rikkaita maita on myös kritisoitu siitä, että ne ikään kuin ostavat tiensä ulos kriisistä.

"Lupaukset osoittavat, että samalla kun osa rikkaista maista haluaa tehdä puhtaasti rahallisia lupauksia, ne välttelevät yhä vastuutaan tarjota turvallisia ja laillisia reittejä turvaan", kritisoi brittiläisen kehitystutkimusinstituutti ODI:n johtaja Sara Pantuliano tiedotteessa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusYK Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.
Muovikassia kantava David Antonio Pérez kadulla

Karkotetun paluu Yhdysvalloista El Salvadoriin on ankea

12 vuotta Yhdysvalloissa asunut David Antonio Pérez karkotettiin takaisin El Salvadoriin, jossa elannon hankkiminen on vaikeaa. Karkotukset uhkaavat kiihtyä, sillä Donald Trumpin hallinto ilmoitti viime vuonna lopettavansa elsalvadorilaisten nauttiman tilapäisen suojelun.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.