Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaisille aletaan tarjota omakielistä opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta

Suomen Pakolaisavun mukaan omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä, kuten Ruotsissa.
Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä. (Kuva: Miquel Frontera / CC BY-SA 2.0 )

Suomessa aloitetaan kokeilu, jossa pakolaisille annetaan opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta näiden omalla kielellä. Yhteiskuntaorientaatio-nimistä kurssia testataan loka–marraskuussa Forssassa ja ensi vuoden alussa Espoossa.

Kurssin on kehittänyt Suomen Pakolaisapu. Opetusta on tarkoitus antaa pakolaisille heti Suomeen saapumisen alussa. Ajatuksena on, että kun opetus on omakielistä ja sitä saa alkuvaiheessa, myös kotoutuminen on nopeampaa.

”Kurssin kautta vasta Suomeen saapuneet pakolaiset ja muut maahanmuuttajat saavat yhdenmukaista opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta ja pääsevät keskustelemaan erilaisista kysymyksistä yhdessä muiden kanssa”, sanoo Pakolaisavun yhteisötyön yksikön päällikkö Milla Mäkinen järjestön tiedotteessa.

Kurssilla käydään läpi muun muassa suomalaisen yhteiskunnan rakentuminen ja toiminta, arvot, lait, demokraattiset periaatteet sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet Suomessa. Pituus on 70 tuntia.

”Toimiakseen uudessa yhteiskunnassa kotoutujan tulee saada tietoa niistä periaatteista ja arvoista, joihin suomalainen yhteiskunta nojaa. Emme voi vain pyytää kotoutujaa hylkäämään hänen kotimaassaan omaksumia toimintatapoja, vaan meidän tulee tarjota tilalle uusia toimintatapoja ja keinoja arkipäivän elämään. Esimerkiksi tasavertaisuus sekä roolit perheessä ovat asioita, joiden merkitys ihmisen täytyy ymmärtää, ennen kuin hän voi toimia arjessaan periaatteiden mukaisesti”, sanoo Espoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier.

Maahanmuuttajien työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus sisältää jo nyt opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta opetus on yleensä suomenkielistä, mikä voi olla maahanmuuttajille liian vaikeaa. Omakielisessä opetuksessa taas opettajana on samantaustainen ihminen, joka pystyy tekemään aiheista ymmärrettäviä, Mäkinen sanoo.

Pakolaisavun mielestä yhteiskuntatietoa pitäisikin opettaa maahanmuuttajille erillään suomen kielen opetuksesta näiden omalla kielellä, ja se pitäisi tehdä lakisääteiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota vasta maahan muuttaneille pakolaisille ja muille kansanvälistä suojelua saaville kansallisesti yhdenmukainen Samhällsorientering-kurssi, josta on saatu hyviä kokemuksia, se muistuttaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa koulutuspakolaisetsiirtolaisuus Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä
Pakolaisneuvonta kritisoi harhaanjohtavien tietojen levittämistä kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)

Pakolaisneuvonta: Kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista liikkuu harhaanjohtavaa tietoa

Suomi on saanut viime vuosina neljä langettavaa päätöstä YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta. Pakolaisneuvonta kritisoi tapaa, jolla asiaa on käsitelty julkisuudessa.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.