Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Pakolaisia taas ennätyspaljon: joka minuutti 24 pakenee

"Rajojen sulkeminen ei ratkaise ongelmaa", sanoo YK:n pakolaisvaltuutettu.
Nuoret pakolaiset kokoontuivat viime viikolla Genevessä. (Kuva: United States Mission Geneva / Eric Bridiers / CC BY-ND 2.0)

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä on noussut jälleen kerran ennätyslukemiin. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tänään julkaistemien tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli pakolaisia ja turvapaikanhakijoita 65,3 miljoonaa – järjestön tilastohistorian aikana ensimmäistä kertaa yli 60 miljoonaa.

Käytännössä tilasto tarkoittaa, että joka 113. ihminen on pakolainen, ja joka minuutti 24 ihmistä joutuu pakenemaan.

Vain vuoden aikana pakolaisten määrä kasvoi melkein kuudella miljoonalla, mutta trendi on ollut kasvusuuntainen jo 1990-luvun puolivälistä alkaen, ja erityisesti se on pahentunut viimeisten viiden vuoden aikana. UNHCR:n mukaan suurimpia syitä pakolaisuuden yleistymiseen ovat konfliktien pitkittyminen ja uusien konfliktien syttyminen tai vanhojen leimahtaminen uudelleen. Esimerkiksi Syyrian, Etelä-Sudanin, Jemenin, Burundin, Ukrainan ja Keski-Afrikan tasavallan konfliktit ovat kaikki puhjenneet viimeisen viiden vuoden aikana.

Järjestön mukaan myös ratkaisujen löytäminen ongelmiin on hidastunut. Tekijät, jotka vaarantavat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden elämän, ovat nekin lisääntyneet, ja politiikka asettuu turvapaikanhakijoiden tielle joissakin maissa, sanoo YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi.

"Merellä pelottava määrä pakolaisia ja siirtolaisia kuolee joka vuosi. Maalla sotaa pakenevat ihmiset törmäävät suljettuihin rajoihin. Rajojen sulkeminen ei ratkaise ongelmaa", hän sanoo.

Suurin osa 65,3 miljoonasta tilastoidusta ihmisestä, noin 62 prosenttia, on maan sisäisiä pakolaisia. Kansainvälisiä pakolaisia on määrästä noin kolmannes, ja loput 3,2 miljoonaa odottavat turvapaikkapäätöstä jossakin teollisuusmaassa.

Suurin osa pakolaisista, 86 prosenttia, elää kehitysmaissa. Absoluuttisesti suurin määrä on Turkissa, väestöön suhteutettuna taas Libanonissa, jossa lähes yksi viidestä on pakolainen. Yli puolet pakolaisista on kotoisin Syyriasta, Afganistanista tai Somaliasta.

Tänään vietetään maailman pakolaispäivää. Sen kunniaksi Suomen Pakolaisavun vapaaehtoiset ja vuoden 2016 pakolaisnainen Rita Kostama keräävät yhdessä nimiä YK:n pakolaisjärjestön vetoomukseen Helsingin keskustassa Kolmen sepän patsaalla klo 15–16. #WithRefugees-vetoomus luovutetaan maailman päättäjille YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.
Eteläsudanilainen pakolaisnainen
Betty Kiden pakeni Etelä-Sudanista Ugandaan vuonna 2016. Uganda on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Kodistaan paenneiden määrä kasvoi taas ennätyslukemiin – joku pakenee kolmen sekunnin välein

Maailmassa oli viime vuoden lopulla yhteensä 65,6 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä on valtava, pakolaisuuden kasvu näyttää hidastuneen, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015.
(Kuva:
Ben White
/
CAFOD Photo Library
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.