Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Pakolaisia taas ennätyspaljon: joka minuutti 24 pakenee

"Rajojen sulkeminen ei ratkaise ongelmaa", sanoo YK:n pakolaisvaltuutettu.
Nuoret pakolaiset kokoontuivat viime viikolla Genevessä. (Kuva: United States Mission Geneva / Eric Bridiers / CC BY-ND 2.0)

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä on noussut jälleen kerran ennätyslukemiin. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tänään julkaistemien tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli pakolaisia ja turvapaikanhakijoita 65,3 miljoonaa – järjestön tilastohistorian aikana ensimmäistä kertaa yli 60 miljoonaa.

Käytännössä tilasto tarkoittaa, että joka 113. ihminen on pakolainen, ja joka minuutti 24 ihmistä joutuu pakenemaan.

Vain vuoden aikana pakolaisten määrä kasvoi melkein kuudella miljoonalla, mutta trendi on ollut kasvusuuntainen jo 1990-luvun puolivälistä alkaen, ja erityisesti se on pahentunut viimeisten viiden vuoden aikana. UNHCR:n mukaan suurimpia syitä pakolaisuuden yleistymiseen ovat konfliktien pitkittyminen ja uusien konfliktien syttyminen tai vanhojen leimahtaminen uudelleen. Esimerkiksi Syyrian, Etelä-Sudanin, Jemenin, Burundin, Ukrainan ja Keski-Afrikan tasavallan konfliktit ovat kaikki puhjenneet viimeisen viiden vuoden aikana.

Järjestön mukaan myös ratkaisujen löytäminen ongelmiin on hidastunut. Tekijät, jotka vaarantavat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden elämän, ovat nekin lisääntyneet, ja politiikka asettuu turvapaikanhakijoiden tielle joissakin maissa, sanoo YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi.

"Merellä pelottava määrä pakolaisia ja siirtolaisia kuolee joka vuosi. Maalla sotaa pakenevat ihmiset törmäävät suljettuihin rajoihin. Rajojen sulkeminen ei ratkaise ongelmaa", hän sanoo.

Suurin osa 65,3 miljoonasta tilastoidusta ihmisestä, noin 62 prosenttia, on maan sisäisiä pakolaisia. Kansainvälisiä pakolaisia on määrästä noin kolmannes, ja loput 3,2 miljoonaa odottavat turvapaikkapäätöstä jossakin teollisuusmaassa.

Suurin osa pakolaisista, 86 prosenttia, elää kehitysmaissa. Absoluuttisesti suurin määrä on Turkissa, väestöön suhteutettuna taas Libanonissa, jossa lähes yksi viidestä on pakolainen. Yli puolet pakolaisista on kotoisin Syyriasta, Afganistanista tai Somaliasta.

Tänään vietetään maailman pakolaispäivää. Sen kunniaksi Suomen Pakolaisavun vapaaehtoiset ja vuoden 2016 pakolaisnainen Rita Kostama keräävät yhdessä nimiä YK:n pakolaisjärjestön vetoomukseen Helsingin keskustassa Kolmen sepän patsaalla klo 15–16. #WithRefugees-vetoomus luovutetaan maailman päättäjille YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.
Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.