Uutiset

Pakistanissa lynkataan jumalanpilkasta syytettyjä

Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu kymmeniä ihmisiä jumalanpilkasta syytettyinä. Todisteeksi on riittänyt jopa väärennetty sometili.
Mielenosoittajia Pakistanissa
Pakistanilaisen opiskelijan Mashal Khanin lynkkaus tekaistun jumalanpilkkaväitteen perusteella on herättänyt vastareaktioita ympäri maata. Kuvan mielenosoitus järjestettiin Karachissa. (Kuva: Abida Ali / IPS )

Pakistanin jumalanpilkkalaeista on tullut sateenvarjo, jonka suojissa tehdään henkirikoksia ja ratkotaan henkilökohtaisia kiistoja, sanoo lentomekaanikko Aimal Khan. Väkijoukko lynkkasi hänen veljensä.

”Lynkkaajat ottivat sekä tuomiovallan että toimeenpanovallan omiin käsiinsä”, Khan kuvaa 23-vuotiaan Mashal-veljensä raakaa murhaa.

Mashal Khan opiskeli journalismia Mardanin yliopistossa Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa. Hän vastusti aktiivisesti korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta. Opiskelutovereista muodostunut lynkkausjoukko syytti Khania jumalanpilkasta. Rangaistukseksi Khan ammuttiin, riisuttiin ja hänen ruumistaan hakattiin. Tapahtumat tallennettiin videolle.

Poliisi ei löytänyt todisteita jumalanpilkasta ja on pidättänyt tapauksen johdosta 47 ihmistä.

Monikäyttöinen laki

Pakistanin jumalanpilkkalait juontuvat 1800-luvulta, mutta niitä kiristettiin maan islamilaistamiseksi kenraali Mohammad Zia ul-Haqin presidenttikaudella 1986. Laki uhkaa kuolemalla jokaista, joka pilkkaa islamia. Lakien arvostelijat on siitä pitäen sensuroitu tai vaiennettu.

Lakimies ja aktivisti Jibran Nasir sanoo, että jumalanpilkkalakeja hyödyntävät Pakistanissa monet tahot: maanomistajien mafia häätää ihmisiä asuinsijoiltaan lakeihin vedoten, ja niiden avulla värvätään väkeä rikollisjoukkioihin tai kerätään niille rahaa.

”Sosiaalisesta mediasta on tullut tehokas työkalu. Ihmisen tappamiseen riittää, että väärennetään hänelle sometili ja laitetaan sinne jumalanpilkkaa sisältävä kommentti”, Nasir jatkaa. Näin tehtiin Mashal Khanin tapauksessa.

Oppositiojohtaja Syed Khursheed Shahin mukaan Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu ainakin 65 ihmistä jumalanpilkasta syytettyinä eikä ketään ole vedetty teoista vastuuseen. Oikeudessa on ollut yli 1 300 jumalanpilkkatapausta.

Arvostelijat vaiennettu

Reema Omer ihmisoikeuksia puolustavasta International Commission of Jurists -järjestöstä toivoo, että Khanin tapaus synnyttäisi keskustelun pahamaineisten jumalanpilkkalakien uudistamisesta.

Henkivartija murhasi vuonna 2011 Punjabin maakunnan kuvernöörin Salmaan Taseerin, joka oli moittinut jumalanpilkkalakeja. Tapaus jakoi kansan paheksuviin ja niihin, joiden mielestä Taseerin murhaaja oli sankari.

”Ongelma ei niinkään ole laki kuin raivon sekoittamat ihmiset”, yliopistossa psykologiaa opettava tohtori Pervez Hoodbhoy arvioi. Uskonnollisen kiihotuksen yllyttämät lynkkausjoukot valitsevat usein uhreikseen mielenterveysongelmista kärsiviä sivullisia.

Omer muistuttaa kuitenkin, että noidenkin lynkkausten taustalla on jumalanpilkkalaki, jonka varjolla raa'at veriteot usein sallitaan. Lisäksi valtio käyttää lakia toisinajattelijoiden vaientamiseen.

ihmisoikeudetuskontosananvapaus Pakistan Suomen IPS

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.