Uutiset

Pakistanissa lynkataan jumalanpilkasta syytettyjä

Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu kymmeniä ihmisiä jumalanpilkasta syytettyinä. Todisteeksi on riittänyt jopa väärennetty sometili.
Mielenosoittajia Pakistanissa
Pakistanilaisen opiskelijan Mashal Khanin lynkkaus tekaistun jumalanpilkkaväitteen perusteella on herättänyt vastareaktioita ympäri maata. Kuvan mielenosoitus järjestettiin Karachissa. (Kuva: Abida Ali / IPS )

Pakistanin jumalanpilkkalaeista on tullut sateenvarjo, jonka suojissa tehdään henkirikoksia ja ratkotaan henkilökohtaisia kiistoja, sanoo lentomekaanikko Aimal Khan. Väkijoukko lynkkasi hänen veljensä.

”Lynkkaajat ottivat sekä tuomiovallan että toimeenpanovallan omiin käsiinsä”, Khan kuvaa 23-vuotiaan Mashal-veljensä raakaa murhaa.

Mashal Khan opiskeli journalismia Mardanin yliopistossa Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa. Hän vastusti aktiivisesti korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta. Opiskelutovereista muodostunut lynkkausjoukko syytti Khania jumalanpilkasta. Rangaistukseksi Khan ammuttiin, riisuttiin ja hänen ruumistaan hakattiin. Tapahtumat tallennettiin videolle.

Poliisi ei löytänyt todisteita jumalanpilkasta ja on pidättänyt tapauksen johdosta 47 ihmistä.

Monikäyttöinen laki

Pakistanin jumalanpilkkalait juontuvat 1800-luvulta, mutta niitä kiristettiin maan islamilaistamiseksi kenraali Mohammad Zia ul-Haqin presidenttikaudella 1986. Laki uhkaa kuolemalla jokaista, joka pilkkaa islamia. Lakien arvostelijat on siitä pitäen sensuroitu tai vaiennettu.

Lakimies ja aktivisti Jibran Nasir sanoo, että jumalanpilkkalakeja hyödyntävät Pakistanissa monet tahot: maanomistajien mafia häätää ihmisiä asuinsijoiltaan lakeihin vedoten, ja niiden avulla värvätään väkeä rikollisjoukkioihin tai kerätään niille rahaa.

”Sosiaalisesta mediasta on tullut tehokas työkalu. Ihmisen tappamiseen riittää, että väärennetään hänelle sometili ja laitetaan sinne jumalanpilkkaa sisältävä kommentti”, Nasir jatkaa. Näin tehtiin Mashal Khanin tapauksessa.

Oppositiojohtaja Syed Khursheed Shahin mukaan Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu ainakin 65 ihmistä jumalanpilkasta syytettyinä eikä ketään ole vedetty teoista vastuuseen. Oikeudessa on ollut yli 1 300 jumalanpilkkatapausta.

Arvostelijat vaiennettu

Reema Omer ihmisoikeuksia puolustavasta International Commission of Jurists -järjestöstä toivoo, että Khanin tapaus synnyttäisi keskustelun pahamaineisten jumalanpilkkalakien uudistamisesta.

Henkivartija murhasi vuonna 2011 Punjabin maakunnan kuvernöörin Salmaan Taseerin, joka oli moittinut jumalanpilkkalakeja. Tapaus jakoi kansan paheksuviin ja niihin, joiden mielestä Taseerin murhaaja oli sankari.

”Ongelma ei niinkään ole laki kuin raivon sekoittamat ihmiset”, yliopistossa psykologiaa opettava tohtori Pervez Hoodbhoy arvioi. Uskonnollisen kiihotuksen yllyttämät lynkkausjoukot valitsevat usein uhreikseen mielenterveysongelmista kärsiviä sivullisia.

Omer muistuttaa kuitenkin, että noidenkin lynkkausten taustalla on jumalanpilkkalaki, jonka varjolla raa'at veriteot usein sallitaan. Lisäksi valtio käyttää lakia toisinajattelijoiden vaientamiseen.

ihmisoikeudetuskontosananvapaus Pakistan Suomen IPS

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.