Uutiset

Pakistanissa lynkataan jumalanpilkasta syytettyjä

Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu kymmeniä ihmisiä jumalanpilkasta syytettyinä. Todisteeksi on riittänyt jopa väärennetty sometili.
Mielenosoittajia Pakistanissa
Pakistanilaisen opiskelijan Mashal Khanin lynkkaus tekaistun jumalanpilkkaväitteen perusteella on herättänyt vastareaktioita ympäri maata. Kuvan mielenosoitus järjestettiin Karachissa. (Kuva: Abida Ali / IPS )

Pakistanin jumalanpilkkalaeista on tullut sateenvarjo, jonka suojissa tehdään henkirikoksia ja ratkotaan henkilökohtaisia kiistoja, sanoo lentomekaanikko Aimal Khan. Väkijoukko lynkkasi hänen veljensä.

”Lynkkaajat ottivat sekä tuomiovallan että toimeenpanovallan omiin käsiinsä”, Khan kuvaa 23-vuotiaan Mashal-veljensä raakaa murhaa.

Mashal Khan opiskeli journalismia Mardanin yliopistossa Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa. Hän vastusti aktiivisesti korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta. Opiskelutovereista muodostunut lynkkausjoukko syytti Khania jumalanpilkasta. Rangaistukseksi Khan ammuttiin, riisuttiin ja hänen ruumistaan hakattiin. Tapahtumat tallennettiin videolle.

Poliisi ei löytänyt todisteita jumalanpilkasta ja on pidättänyt tapauksen johdosta 47 ihmistä.

Monikäyttöinen laki

Pakistanin jumalanpilkkalait juontuvat 1800-luvulta, mutta niitä kiristettiin maan islamilaistamiseksi kenraali Mohammad Zia ul-Haqin presidenttikaudella 1986. Laki uhkaa kuolemalla jokaista, joka pilkkaa islamia. Lakien arvostelijat on siitä pitäen sensuroitu tai vaiennettu.

Lakimies ja aktivisti Jibran Nasir sanoo, että jumalanpilkkalakeja hyödyntävät Pakistanissa monet tahot: maanomistajien mafia häätää ihmisiä asuinsijoiltaan lakeihin vedoten, ja niiden avulla värvätään väkeä rikollisjoukkioihin tai kerätään niille rahaa.

”Sosiaalisesta mediasta on tullut tehokas työkalu. Ihmisen tappamiseen riittää, että väärennetään hänelle sometili ja laitetaan sinne jumalanpilkkaa sisältävä kommentti”, Nasir jatkaa. Näin tehtiin Mashal Khanin tapauksessa.

Oppositiojohtaja Syed Khursheed Shahin mukaan Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu ainakin 65 ihmistä jumalanpilkasta syytettyinä eikä ketään ole vedetty teoista vastuuseen. Oikeudessa on ollut yli 1 300 jumalanpilkkatapausta.

Arvostelijat vaiennettu

Reema Omer ihmisoikeuksia puolustavasta International Commission of Jurists -järjestöstä toivoo, että Khanin tapaus synnyttäisi keskustelun pahamaineisten jumalanpilkkalakien uudistamisesta.

Henkivartija murhasi vuonna 2011 Punjabin maakunnan kuvernöörin Salmaan Taseerin, joka oli moittinut jumalanpilkkalakeja. Tapaus jakoi kansan paheksuviin ja niihin, joiden mielestä Taseerin murhaaja oli sankari.

”Ongelma ei niinkään ole laki kuin raivon sekoittamat ihmiset”, yliopistossa psykologiaa opettava tohtori Pervez Hoodbhoy arvioi. Uskonnollisen kiihotuksen yllyttämät lynkkausjoukot valitsevat usein uhreikseen mielenterveysongelmista kärsiviä sivullisia.

Omer muistuttaa kuitenkin, että noidenkin lynkkausten taustalla on jumalanpilkkalaki, jonka varjolla raa'at veriteot usein sallitaan. Lisäksi valtio käyttää lakia toisinajattelijoiden vaientamiseen.

ihmisoikeudetuskontosananvapaus Pakistan Suomen IPS

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.