Uutiset

Pakistanissa lynkataan jumalanpilkasta syytettyjä

Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu kymmeniä ihmisiä jumalanpilkasta syytettyinä. Todisteeksi on riittänyt jopa väärennetty sometili.
Mielenosoittajia Pakistanissa
Pakistanilaisen opiskelijan Mashal Khanin lynkkaus tekaistun jumalanpilkkaväitteen perusteella on herättänyt vastareaktioita ympäri maata. Kuvan mielenosoitus järjestettiin Karachissa. (Kuva: Abida Ali / IPS)

Pakistanin jumalanpilkkalaeista on tullut sateenvarjo, jonka suojissa tehdään henkirikoksia ja ratkotaan henkilökohtaisia kiistoja, sanoo lentomekaanikko Aimal Khan. Väkijoukko lynkkasi hänen veljensä.

”Lynkkaajat ottivat sekä tuomiovallan että toimeenpanovallan omiin käsiinsä”, Khan kuvaa 23-vuotiaan Mashal-veljensä raakaa murhaa.

Mashal Khan opiskeli journalismia Mardanin yliopistossa Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa. Hän vastusti aktiivisesti korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta. Opiskelutovereista muodostunut lynkkausjoukko syytti Khania jumalanpilkasta. Rangaistukseksi Khan ammuttiin, riisuttiin ja hänen ruumistaan hakattiin. Tapahtumat tallennettiin videolle.

Poliisi ei löytänyt todisteita jumalanpilkasta ja on pidättänyt tapauksen johdosta 47 ihmistä.

Monikäyttöinen laki

Pakistanin jumalanpilkkalait juontuvat 1800-luvulta, mutta niitä kiristettiin maan islamilaistamiseksi kenraali Mohammad Zia ul-Haqin presidenttikaudella 1986. Laki uhkaa kuolemalla jokaista, joka pilkkaa islamia. Lakien arvostelijat on siitä pitäen sensuroitu tai vaiennettu.

Lakimies ja aktivisti Jibran Nasir sanoo, että jumalanpilkkalakeja hyödyntävät Pakistanissa monet tahot: maanomistajien mafia häätää ihmisiä asuinsijoiltaan lakeihin vedoten, ja niiden avulla värvätään väkeä rikollisjoukkioihin tai kerätään niille rahaa.

”Sosiaalisesta mediasta on tullut tehokas työkalu. Ihmisen tappamiseen riittää, että väärennetään hänelle sometili ja laitetaan sinne jumalanpilkkaa sisältävä kommentti”, Nasir jatkaa. Näin tehtiin Mashal Khanin tapauksessa.

Oppositiojohtaja Syed Khursheed Shahin mukaan Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu ainakin 65 ihmistä jumalanpilkasta syytettyinä eikä ketään ole vedetty teoista vastuuseen. Oikeudessa on ollut yli 1 300 jumalanpilkkatapausta.

Arvostelijat vaiennettu

Reema Omer ihmisoikeuksia puolustavasta International Commission of Jurists -järjestöstä toivoo, että Khanin tapaus synnyttäisi keskustelun pahamaineisten jumalanpilkkalakien uudistamisesta.

Henkivartija murhasi vuonna 2011 Punjabin maakunnan kuvernöörin Salmaan Taseerin, joka oli moittinut jumalanpilkkalakeja. Tapaus jakoi kansan paheksuviin ja niihin, joiden mielestä Taseerin murhaaja oli sankari.

”Ongelma ei niinkään ole laki kuin raivon sekoittamat ihmiset”, yliopistossa psykologiaa opettava tohtori Pervez Hoodbhoy arvioi. Uskonnollisen kiihotuksen yllyttämät lynkkausjoukot valitsevat usein uhreikseen mielenterveysongelmista kärsiviä sivullisia.

Omer muistuttaa kuitenkin, että noidenkin lynkkausten taustalla on jumalanpilkkalaki, jonka varjolla raa'at veriteot usein sallitaan. Lisäksi valtio käyttää lakia toisinajattelijoiden vaientamiseen.

ihmisoikeudetuskontosananvapaus Pakistan Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.