Uutiset Myanmarin kehitys

Painajaismaiset muistot piinaavat rohingyoja – ”lapsianikaan ei säästetty”

Sadat tuhannet Myanmarin rohingya-muslimit ovat paenneet Bangladeshiin väkivaltaa. Monia piinaavat muistot murhista ja raiskauksista, eivätkä etenkään naiset ole turvassa leireilläkään.
Rohingya-pakolainen ja vauva
Myanmarin rohingya-muslimeja on paennut jo miljoonan verran Bangladeshiin. Kutupalongin leiri sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Cox's Bazarin kaupungista. (Kuva: Naimul Haq / IPS )

(IPS) -- Myanmarin rohingya-pakolaisten määrä Bangladeshissa hipoo miljoonaa. Elämä leireissä ei ole aina turvallista varsinkaan naisille, mutta kauheinta ovat muistot kotoa ja pakomatkalta.

Vähän yli parikymppinen Laila Khatun kertoo, miten Myanmarin armeijan sotilaat saapuivat Aung Dawngin kylään Maundawin alueella. He hakkasivat Khatunin, hänen miehensä ja neljä lastaan ja uhkasivat polttaa heidät ruohokattoiseen kotiinsa.

”Rukoilin armoa sotilailta, jolloin minut raastettiin ulos, riisuttiin ja joukkoraiskattiin,” Khatun sanoo. Hänen alistumisensa pelasti perheen.

Nasima Aktar ei ollut yhtä onnekas. ”Kun tulin tajuihini joukkoraiskauksen jälkeen, mieheni ja veljeni olivat kadonneet. Lapsianikaan ei säästetty.”

Kahden lapsen äiti Parul Akhtar pääsi perheineen pakenemaan Rajarbilin kylästä, jossa sotilaat ja näiden buddhalaiset tukijat riehuivat ryöstäen, raiskaten ja polttaen taloja.

”Pakenimme yön pimeydessä, kun koko kylä oli sytytetty palamaan”, Akhtar kertoo. Hänen kärsimyksensä eivät päättyneet siihen, vaan joukkoraiskaus tapahtui pakomatkan aikana.

Hiljainen vaellus

Peyara Begum kertoo pakomatkastaan kylänsä naisten kanssa. ”Jouduimme kantamaan lapsia ja mukaan sieppaamiamme tavaroita paetessamme pimeydessä henkemme edestä. Meitä oli seitsemän naista ja vaelsimme kukkuloiden yli 12 päivää täydellisessä hiljaisuudessa välttääksemme turvallisuusjoukot.”

”Pakolaiset ovat joutuneet kokemaan sietämättömiä kärsimyksiä”, sanovat lääkärit Bangladeshin Cox's Bazarin alueen sairaalassa.

”Olemme hoitaneet joukoittain ammutuksi joutuneita lapsia ja naisia, jotka ovat menettäneet jalkansa miinaräjähdyksissä. He ovat viattomia ja aseettomia ihmisiä, joten mikä oikeuttaa sodan heitä vastaan”, sairaalassa kysytään.

YK on luonnehtinut tapahtumia Myanmarin Rakhinen osavaltiossa etniseksi puhdistukseksi. Buddhalaismunkit lietsovat vihaa islaminuskoisia rohingyoja kohtaan, ja armeija häätää heitä maasta tappamalla, raiskaamalla ja kiduttamalla.

Rohingyoja on ollut Myanmarissa toista miljoonaa, mutta heille ei ole myönnetty maan kansalaisuutta vuoden 1982 jälkeen.

Järjestöt auttavat

Bangladeshin puolella rajaa sijaitsevat pakolaisleirit eivät nekään anna täyttä suojaa varsinkaan nuorille naisille ja tytöille, joita on joutunut ihmiskauppiaiden käsiin, kertoo YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n toimintaa alueella johtava Sarat Dash.

Hänen mukaansa jotkut perheet koettavat huolehtia tyttäriensä turvallisuudesta naittamalla nämä alaikäisinä vanhemmille miehille.

YK:n väestörahasto Unfpa on perustanut leireille naisten turva-alueita, joilla saa myös neuvontaa terveys- ja muihin ongelmiin. Yksin tulleiden lasten ongelmia ratkoo YK:n pakolaisvirasto UNHCR yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa. Lapsille etsitään sijaisperheitä mieluiten heidän oman kylänsä asukkaista.

”Melkein kaikilla naisilla ja tytöillä on traumoja seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai näkemästään väkivallasta. On valtava urakka terapoida tällaista ihmisjoukkoa”, paikallisen Coast Trust -järjestön johtaja Rezaul Karim Chowdhury muistuttaa.

Myanmarin kehitys pakolaisethallintokonfliktiturvallisuus Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Rohingyoiden pakolaisleiri Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut jo noin 600 000 rohingyaa.
(Kuva:
Tommy Trenchard
/
Caritas / CAFOD
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Lähes neljäsosa rohingya-pakolaislapsista aliravittuja

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan tilanne Bangladeshiin paenneiden rohingyojen pakolaisleireillä on jopa pelättyä huonompi.
Muslimiväestöä Myanmarin Yangonissa
Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta.
(Kuva:
Pascal Laureyn
/
IPS
)

Propaganda lisää muslimivihaa Myanmarissa

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.
(Kuva:
Parvez Ahmad Faysal
/
IPS
)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.