Uutiset Myanmarin kehitys

Painajaismaiset muistot piinaavat rohingyoja – ”lapsianikaan ei säästetty”

Sadat tuhannet Myanmarin rohingya-muslimit ovat paenneet Bangladeshiin väkivaltaa. Monia piinaavat muistot murhista ja raiskauksista, eivätkä etenkään naiset ole turvassa leireilläkään.
Rohingya-pakolainen ja vauva
Myanmarin rohingya-muslimeja on paennut jo miljoonan verran Bangladeshiin. Kutupalongin leiri sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Cox's Bazarin kaupungista. (Kuva: Naimul Haq / IPS )

(IPS) -- Myanmarin rohingya-pakolaisten määrä Bangladeshissa hipoo miljoonaa. Elämä leireissä ei ole aina turvallista varsinkaan naisille, mutta kauheinta ovat muistot kotoa ja pakomatkalta.

Vähän yli parikymppinen Laila Khatun kertoo, miten Myanmarin armeijan sotilaat saapuivat Aung Dawngin kylään Maundawin alueella. He hakkasivat Khatunin, hänen miehensä ja neljä lastaan ja uhkasivat polttaa heidät ruohokattoiseen kotiinsa.

”Rukoilin armoa sotilailta, jolloin minut raastettiin ulos, riisuttiin ja joukkoraiskattiin,” Khatun sanoo. Hänen alistumisensa pelasti perheen.

Nasima Aktar ei ollut yhtä onnekas. ”Kun tulin tajuihini joukkoraiskauksen jälkeen, mieheni ja veljeni olivat kadonneet. Lapsianikaan ei säästetty.”

Kahden lapsen äiti Parul Akhtar pääsi perheineen pakenemaan Rajarbilin kylästä, jossa sotilaat ja näiden buddhalaiset tukijat riehuivat ryöstäen, raiskaten ja polttaen taloja.

”Pakenimme yön pimeydessä, kun koko kylä oli sytytetty palamaan”, Akhtar kertoo. Hänen kärsimyksensä eivät päättyneet siihen, vaan joukkoraiskaus tapahtui pakomatkan aikana.

Hiljainen vaellus

Peyara Begum kertoo pakomatkastaan kylänsä naisten kanssa. ”Jouduimme kantamaan lapsia ja mukaan sieppaamiamme tavaroita paetessamme pimeydessä henkemme edestä. Meitä oli seitsemän naista ja vaelsimme kukkuloiden yli 12 päivää täydellisessä hiljaisuudessa välttääksemme turvallisuusjoukot.”

”Pakolaiset ovat joutuneet kokemaan sietämättömiä kärsimyksiä”, sanovat lääkärit Bangladeshin Cox's Bazarin alueen sairaalassa.

”Olemme hoitaneet joukoittain ammutuksi joutuneita lapsia ja naisia, jotka ovat menettäneet jalkansa miinaräjähdyksissä. He ovat viattomia ja aseettomia ihmisiä, joten mikä oikeuttaa sodan heitä vastaan”, sairaalassa kysytään.

YK on luonnehtinut tapahtumia Myanmarin Rakhinen osavaltiossa etniseksi puhdistukseksi. Buddhalaismunkit lietsovat vihaa islaminuskoisia rohingyoja kohtaan, ja armeija häätää heitä maasta tappamalla, raiskaamalla ja kiduttamalla.

Rohingyoja on ollut Myanmarissa toista miljoonaa, mutta heille ei ole myönnetty maan kansalaisuutta vuoden 1982 jälkeen.

Järjestöt auttavat

Bangladeshin puolella rajaa sijaitsevat pakolaisleirit eivät nekään anna täyttä suojaa varsinkaan nuorille naisille ja tytöille, joita on joutunut ihmiskauppiaiden käsiin, kertoo YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n toimintaa alueella johtava Sarat Dash.

Hänen mukaansa jotkut perheet koettavat huolehtia tyttäriensä turvallisuudesta naittamalla nämä alaikäisinä vanhemmille miehille.

YK:n väestörahasto Unfpa on perustanut leireille naisten turva-alueita, joilla saa myös neuvontaa terveys- ja muihin ongelmiin. Yksin tulleiden lasten ongelmia ratkoo YK:n pakolaisvirasto UNHCR yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa. Lapsille etsitään sijaisperheitä mieluiten heidän oman kylänsä asukkaista.

”Melkein kaikilla naisilla ja tytöillä on traumoja seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai näkemästään väkivallasta. On valtava urakka terapoida tällaista ihmisjoukkoa”, paikallisen Coast Trust -järjestön johtaja Rezaul Karim Chowdhury muistuttaa.

Myanmarin kehitys pakolaisethallintokonfliktiturvallisuus Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia.
(Kuva:
Allison Joyce
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
YK:n turvallisuusneuvoston istunto
YK:n turvallisuusneuvosto pui Syyrian tilannetta viime viikolla.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Amnesty: Syyrian Itä-Ghoutan pommitukset sotarikos

Syyrian hallitus ja Venäjä ovat viime päivinä pommittaneet siviilejä kiihtyvällä tahdilla. YK:n lastenjärjestö Unicef julkaisi tilanteesta tyhjän lausunnon, koska sillä ei ole enää sanoja kuvailla lasten kärsimystä.
Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan
Joukko naisia palaamassa kotiin pelloilta Dong Bomassa Jonglein osavaltiossa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Etelä-Sudanissa muun muassa Jongleissa, joka kuuluu maan vähiten kehittyneisiin osavaltioihin.(Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.