Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Osiin Etelä-Sudania julistettu nälänhätä – "ihmisen aiheuttama kriisi"

Nälkäkuolemat ovat alkaneet Unityn osavaltiossa, kertovat YK-järjestöt.
Aliravitsemustutkintaa Etelä-Sudanissa vuonna 2015. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Sota ja romahtanut talous ovat johtaneet siihen, että noin 100 000 ihmistä on vaarassa kuolla nälkään Etelä-Sudanissa. Osiin maan keskiosissa sijaitsevaa Unityn osavaltiota on julistettu nälänhätä, kertoivat YK-järjestöt tänään.

YK:n lastenrahasto Unicef, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä ruokaohjelma WFP varoittivat, että maassa on lisäksi miljoona ihmistä nälänhädän partaalla. Akuutista aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia on yli miljoona, ja yhteensä humanitaarista apua tarvitsee 4,9 miljoonaa ihmistä.

Nälänhätä on määritelmä, jota käytetään ruokakriiseissä vain harvoin, sillä se tarkoittaa kansainvälisen ruokaturvaluokituksen viidettä eli pahinta luokkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että päivittäin kuolee ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta ja akuutisti aliravittuja on vähintään 30 prosenttia.

YK-järjestöjen mukaan nälkäkuolemat ovat Unityssä jo alkaneet. Kyseessä on niiden mukaan pahin katastrofi sen jälkeen, kun Etelä-Sudanin sisällissota runsaat kolme vuotta sitten alkoi. Pääosin nälänhädästä kärsineet ovat viljelijöitä, jotka eivät ole sodan takia voineet viljellä ja ovat kuukausia etsineet kasvia ja kalaa syötäväkseen.

Etelä-Sudanin sisällissota alkoi joulukuussa 2013 maan presidentin Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin riitaannuttua. Vuonna 2015 tehdystä rauhansopimuksesta huolimatta taistelut ovat pahentuneet viime kesästä lähtien. Ruuantuotanto on laajalti keskeytynyt ja inflaatio on noussut huippulukemiin. Kyseessä onkin ihmisen aiheuttama kriisi, järjestöt muistuttavat.

Avustusjärjestöt jakavat miljoonille ihmisille ruokaa ja esimerkiksi FAO rokottaa karjaa. Apua tarvitaan kuitenkin lisää. Heinäkuussa avuntarvitsijoiden määrä voi olla jo 5,5 miljoonaa, ne sanovat.

Etelä-Sudanin konflikti ruokakonflikti Etelä-Sudan Suomen UNICEF

Lue myös

Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena.
(Kuva:
Mari Aftret Mortvedt
/
ICRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä.
(Kuva:
Nonviolent Peaceforce
)

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.
(Kuva:
Robert Oxley
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.