Uutiset Venezuelan kehitys

Öljy-yhtiöt kiristävät Venezuelaa

Ylikansalliset yhtiöt voivat nykyisin haastaa valtioita oikeuteen investointisuojan ansiosta. Venezuela on saanut haasteita toiseksi eniten.
(Kuva: Alfonsina Blyde / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Venezuela on suivaantunut investointisopimuksiin, joiden ansiosta ylikansalliset yhtiöt voivat haastaa valtioita oikeuteen.

Venezuelalla on kosolti ongelmia omasta takaa. Hugo Cháveziin henkilöitynyt 17-vuotinen vasemmistovalta heikensi taloutta ja vahvisti kansan kahtiajakoa. Öljyn hinnan romahdus vaikeutti tilannetta, ja joulukuun vaalit voittanut oppositio vasta aloittelee valtakauttaan.

Lisämurhetta aiheuttavat ylikansalliset öljyjätit haasteineen. Ne hyödyntävät investointisuojaa (ISDS) eli sijoittajien ja valtioiden välistä riidanratkaisumenettelyä, joka sisältyy moniin kahden- ja monenkeskisiin investointisopimuksiin.

Sijoittaja voi haastaa valtion välimiesoikeuteen, joka on eräänlainen yksityistetty tuomioistuin. Kumpikin osapuoli saa valita yhden tuomarin, ja nämä valitsevat itselleen puheenjohtajan. Istunnot voidaan järjestää esimerkiksi Maailmanpankissa.

Taustalla kansallistaminen

"Koko välitysjärjestelmä toimii sijoittajan eduksi", moittii Bernard Mommer. Hän on entinen Venezuelan apulaisöljyministeri ja toimii maansa päätodistajana investointikiistoissa.

Venezuela on saanut Argentiinan jälkeen eniten haasteita sijoittajilta: vuoteen 2014 mennessä ainakin 37. Yksi on ylitse muiden: teksasilainen öljyjätti ConocoPhillips vaatii Venezuelalta 31 miljardin dollarin (dollari on 0,9 euroa) korvauksia. Investointisuojan arvostelijoiden mukaan tapaus kuvaa kaikkea, mikä järjestelmässä on pielessä.

Riita alkoi 2006, kun Venezuela päätti kansallistaa öljynsä ja kiristää veroja. Mommer johti ulkomaisten yhtiöiden kanssa käytyjä neuvotteluja korvauksista. Useimmat 41 yhtiöstä suostuivat ehtoihin, mutta teksasilaiset ConocoPhillips ja Mobil (nykyisin ExxonMobil) eivät.

"Kun aloitimme pakkolunastukset, yhtiöt haastoivat meidät välitysoikeuteen", Mommer kertoo. Hän ei ollut tiennyt sellaista mahdollisuutta olevankaan.

"Hollantilainen voileipä"

Haasteen mahdollisti Venezuelan ja Hollannin vuonna 1991 solmima investointisopimus.

Conoco ja Mobil siirsivät kiireesti omistustensa hallinnon Venezuelasta Hollantiin. Näin ne saattoivat esiintyä hollantilaisina sijoittajina, joille sopimus soi oikeuden valittaa välitystuomioistuimeen. Ne vaativat yhteensä 42 miljardin dollarin korvauksia.

"Sitä kutsutaan hollantilaiseksi voileiväksi. Sujauttamalla hollantilaisen holding-yhtiön omistusketjunsa keskelle yhtiö voi esiintyä hollantilaisena", kertoo Venezuelaa useissa jutuissa puolustava yhdysvaltalainen lakimies George Kahale.

Mobilin jutun kolme tuomaria totesivat pakkolunastuksen lailliseksi, joten yhtiö joutuu tyytymään alun perin tarjottuun korvaukseen. Conocon tapaus on mutkikkaampi.

Kovat korvaukset

Conocon jutussa kaksi tuomaria pitää kansallistamista laittomana ja vaatii Venezuelalta korvauksia, joiden perustana on paljon korkeampi öljyn hinta kuin vuoden 2006 taso.

Kahane sanoo ratkaisua järjettömäksi. "Kaikkiaan kuudesta välittäjästä neljä katsoi kansallistamisen lailliseksi, ja silti Venezuelalta vaaditaan jättikorvauksia."

Mommerin mielestä järjestelmän epäoikeudenmukaisuus näkyy siinäkin, että kanteita voivat nostaa vain sijoittajat, eivät valtiot. "Systeemi luotiin murtamaan kansallisvaltiot."

Kahane muistuttaa, että välitystuomarit ovat sijoitusalaan erikoistuneita juristeja, joiden tausta on liike-elämässä. "Kyse ei kuitenkaan ole enää yksityisistä kauppariidoista vaan megaluokan kiistoista, joissa pitäisi tuntea myös kansainvälistä oikeutta."

(ConocoPhillips ja ExxonMobil kieltäytyivät antamasta kommenttia.)

Venezuelan kehitys energiapolitiikkalakioikeus ja rikosyhtiöt Venezuela Suomen IPS

Tulossa Suomeenkin?

(IPS) -- Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta (TTIP), johon kaavailtu investointisuoja on herättänyt voimakasta vastustusta. EU-komission teettämässä kyselyssä 145 000 henkilöä ja kansalaisjärjestöä kertoi näkemyksensä ja 88 prosenttia suhtautui kielteisesti investointisuojaan.

EU-parlamentti evästi kesällä komissiota, että TTIP-sopimuksen investointisuojaan liittyviä asioita pitää käsitellä julkisessa menettelyssä. Aiemmin sopimusneuvotteluja on käyty paljolti salassa.

Lue myös

Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama.
(Kuva:
Yanethe Gamboa
/
IPS
)

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
(Kuva: Pierre Lachaîne / cc 2.0

Tasa-arvo sekoittaa Venezuelan vaalikuvioita

Viime hetken päätös, joka edellyttää nais- ja miesehdokkaita saman verran, sekoittaa Venezuelan valmistautumista joulukuun vaaleihin.
(Kuva: Andres Azp / cc 2.0)

Latinalaisen Amerikan vaikea demokratia

Venezuela on talouden ja politiikan kummajainen jopa Latinalaisen Amerikan mittakaavassa. Maata voi kutsua niin lumedemokratiaksi kuin populistien tyyssijaksikin, professori Jussi Pakkasvirta kirjoittaa.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.