Uutiset Suomen kehityspolitiikka

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD. (Kuva: Andrea Cirillo / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomi tarvitsee selvän suunnitelman ja aikataulun palauttaakseen kehitysapubudjettinsa ennalleen. Se on avainasia, jotta Suomen apuohjelmalla olisi edelleen vaikutuksia, sanoo OECD:n kehitysapukomitea DAC tuoreessa vertaisarvioinnissaan Suomen kehitysavun tilasta.

Tänään julkaistun arvion mukaan viime vuonna toteutettu 38 prosentin leikkaus Suomen kehitysapuun on vienyt Suomen yhä kauemmas kansainvälisestä tavoitteesta, jonka mukaan 0,7 prosenttia bruttokansantuloista pitäisi ohjata kehityspuun. Suomen osuus oli viime vuonna 0,44 prosenttia, alhaisin lähes kymmeneen vuoteen.

DAC:n mukaan Suomi on saavuttanut paljon köyhimpien maiden auttamisessa ja edellisen arvion julkaisun jälkeen se on muun muassa nopeuttanut humanitaarisen avun maksatuksia. Arvio antaa tunnustusta myös sille, että Suomi on viime aikoina satsannut yksityiseen sektoriin, johon on käytetty rahaa budjetin ulkopuolelta. Se ei kuitenkaan riitä.

”Olemme iloisia, että Suomi käyttää yksityistä rahoitusta kehitykseen, mutta on tärkeää vaalia myös julkisia velvoitteita. Olemme valmiita antamaan Suomelle mitä tahansa tukea, jotta sen apuvirrat saataisiin takaisin raiteilleen, kun talous toipuu”, sanoo DAC:n puheenjohtaja Charlotte Petri Gorntizka tiedotteessa.

Jotta rajallisista resursseista saataisiin kaikki irti, arviossa suositellaan, että Suomi muodostaa kokonaisvaltaisen kuvan kaikista investoinneistaan pitkäaikaisissa kumppanimaissaan ja käyttää sitä suunnitelmiensa pohjana.

Suomi on yksi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitean 30 jäsenmaasta. Jokaisesta tehdään viiden vuoden välein vertaisarvio, jossa arvioidaan maiden kehityspolitiikkaa. Suomen arvion tekivät tällä kertaa Espanja ja Italia, tarkkailijana oli Israel.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.