Uutiset

OECD-maiden kehitysapu kääntyi laskuun

Kehitysapua leikattiin viime vuonna enemmän kuin talous supistui. Leikkausten jälkeen apulupausten saavuttaminen vaikeutuu.

Viime vuonna OECD-maiden yhteenlaskettu kehitysapu laski vajaat kolme prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. Laskua tapahtui ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1997, mikäli velkahelpotusten aiheuttamat näennäiset apupiikit jätetään huomioon ottamatta, ilmenee OECD:n julkaisemasta vuoden 2011 aputilastojen yhteenvedosta.

OECD-maiden yhteenlaskettu apu oli noin 69,5 miljardia euroa, joka vastaa 0,31 prosenttia maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. YK:n suosittaman 0,7 prosentin BKTL-osuuden saavuttivat tai ylittivät vain Hollanti, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Tanska.

Talouskriisin kanssa kamppailevat Espanja ja Kreikka leikkasivat apuaan noin kolmanneksen, mutta myös Belgia, Itävalta ja Japani ovat karsineet avustusbudjettejaan yli kymmenellä prosentilla. Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä CONCORDin toiminnanjohtajan Olivier Consolon mukaan EU-maat leikkaavat apuansa suhteessa enemmän kuin niiden taloudet kutistuvat.

Suomen apu putosi reaalisessa arvossaan 4,3 prosenttia, mikä vastaa 0,52 prosenttia BKTL:stä, Esa Salminen kirjoittaa kepa.fi:ssä. Aiemmin avun BKTL-osuuden arvioitiin valtiovarainministeriön varovaisten kasvuennusteiden perusteella olevan 0,56 prosenttia.

"Koska Suomen kehitysapu on jäädytetty euromääräisesti nykytasolleen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi ja laskee vuonna 2015 pudonnee prosenttiosuus alle 0,5:n lähivuosina", Salminen laskee.

Apuaan kasvattivat muun muassa Italia, Ruotsi, Saksa, Australia, Viro ja Etelä-Korea. Italian apu kasvoi kolmanneksen, mutta se selittyy velkahelpotusten ja pohjoisafrikkalaisten pakolaisten vastaanottokulujen sisällyttämisestä kehitysapuun.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous

Leikkauksia edistyksistä huolimatta

Kansainvälinen avustusjärjestö Pelastakaa Lapset pelkää, että kehitysavun määrässä tapahtunut lasku uhkaa sitä edistystä, jota taistelussa köyhyyttä vastaa on viimeisten vuosikymmenten aikana saavutettu.

Järjestön mukaan avustuksilla on viimeisten 20 vuoden aikana saavutettu merkittäviä edistysaskeleita. Vuodesta 1980 esimerkiksi krooninen aliravitsemus on vähentynyt 13 prosentilla ja äitiyskuolemat 34 prosentilla. Myös hiv/aids-lääkityksestä saavien määrä on kasvanut.

"Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, meidän tulee investoida terveyteen, koulutukseen ja lasten mahdollisuuksiin ympäri maailman", sanoo järjestön puheenjohtaja Carolyn Miles.

Lue myös

Pohjoismaiden lippuja
Pohjoismaat pärjäävät hyvin vertailussa, joka mittaa sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen.
(Kuva:
Peder Sterll
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.
Lapsia Keski-Afrikan tasavallassa. YK työskentelee kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä löytääkseen parempia ratkaisuja kriiseihin.
(Kuva:
UNDP
Cordaid
)

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.