Uutiset

OECD-maiden kehitysapu kääntyi laskuun

Kehitysapua leikattiin viime vuonna enemmän kuin talous supistui. Leikkausten jälkeen apulupausten saavuttaminen vaikeutuu.

Viime vuonna OECD-maiden yhteenlaskettu kehitysapu laski vajaat kolme prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. Laskua tapahtui ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1997, mikäli velkahelpotusten aiheuttamat näennäiset apupiikit jätetään huomioon ottamatta, ilmenee OECD:n julkaisemasta vuoden 2011 aputilastojen yhteenvedosta.

OECD-maiden yhteenlaskettu apu oli noin 69,5 miljardia euroa, joka vastaa 0,31 prosenttia maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. YK:n suosittaman 0,7 prosentin BKTL-osuuden saavuttivat tai ylittivät vain Hollanti, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Tanska.

Talouskriisin kanssa kamppailevat Espanja ja Kreikka leikkasivat apuaan noin kolmanneksen, mutta myös Belgia, Itävalta ja Japani ovat karsineet avustusbudjettejaan yli kymmenellä prosentilla. Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä CONCORDin toiminnanjohtajan Olivier Consolon mukaan EU-maat leikkaavat apuansa suhteessa enemmän kuin niiden taloudet kutistuvat.

Suomen apu putosi reaalisessa arvossaan 4,3 prosenttia, mikä vastaa 0,52 prosenttia BKTL:stä, Esa Salminen kirjoittaa kepa.fi:ssä. Aiemmin avun BKTL-osuuden arvioitiin valtiovarainministeriön varovaisten kasvuennusteiden perusteella olevan 0,56 prosenttia.

"Koska Suomen kehitysapu on jäädytetty euromääräisesti nykytasolleen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi ja laskee vuonna 2015 pudonnee prosenttiosuus alle 0,5:n lähivuosina", Salminen laskee.

Apuaan kasvattivat muun muassa Italia, Ruotsi, Saksa, Australia, Viro ja Etelä-Korea. Italian apu kasvoi kolmanneksen, mutta se selittyy velkahelpotusten ja pohjoisafrikkalaisten pakolaisten vastaanottokulujen sisällyttämisestä kehitysapuun.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous

Leikkauksia edistyksistä huolimatta

Kansainvälinen avustusjärjestö Pelastakaa Lapset pelkää, että kehitysavun määrässä tapahtunut lasku uhkaa sitä edistystä, jota taistelussa köyhyyttä vastaa on viimeisten vuosikymmenten aikana saavutettu.

Järjestön mukaan avustuksilla on viimeisten 20 vuoden aikana saavutettu merkittäviä edistysaskeleita. Vuodesta 1980 esimerkiksi krooninen aliravitsemus on vähentynyt 13 prosentilla ja äitiyskuolemat 34 prosentilla. Myös hiv/aids-lääkityksestä saavien määrä on kasvanut.

"Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, meidän tulee investoida terveyteen, koulutukseen ja lasten mahdollisuuksiin ympäri maailman", sanoo järjestön puheenjohtaja Carolyn Miles.

Lue myös

Pohjoismaiden lippuja
Pohjoismaat pärjäävät hyvin vertailussa, joka mittaa sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen.
(Kuva:
Peder Sterll
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.
Lapsia Keski-Afrikan tasavallassa. YK työskentelee kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä löytääkseen parempia ratkaisuja kriiseihin.
(Kuva:
UNDP
Cordaid
)

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Kenialaismies ja Kenian lippu
Kenian presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin elokuussa. Nyt jännitetään, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, miten reilut vaalit ovat.(Kuva: Commonwealth Secretariat / CC BY-NC 2.0)

Kenian uusintavaalit vaakalaudalla – ”tilanne on hirveän jännittynyt”

Suomalainen kehitysyhteistyöntekijä Airi Kähärä seuraa Kenian presidentinvaalien uusintakierrosta Nairobissa. Tilanne on kireä, sillä jopa vaalikomission puheenjohtaja on sanonut, ettei reiluja vaaleja voida järjestää. Väkivallan uhka on korkealla.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.