Uutiset Tunisian kehitys

Nobel-palkinto Tunisian rauhantyölle

Demon toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah kiittelee Nobelin myöntämistä demokratiakehitykselle.
(Kuva: Aya Chebbi / cc 2.0)

Norjan Nobel-komitea on myöntänyt tänään Nobelin rauhanpalkinnon Tunisian niin sanotulle kansallisen vuoropuhelun kvartetille, neljän järjestön yhteenliittymälle, joka on ollut mukana edistämässä maan siirtymää kohti demokratiaa vuoden 2011 jasmiinivallankumouksen jälkeen.

Vuonna 2013 perustettuun kvartettiin kuuluvat maan yleisammattiliitto UGTT, kaupan, käsityön ja teollisuuden liitto UTICA, ihmisoikeusjärjestö LTDH sekä asianajajien järjestö.

Komitean perusteluiden mukaan kvartetti onnistui perustamaan vaihtoehtoisen, rauhanomaisen poliittisen prosessin aikana, jolloin maa oli sisällissodan partaalla. Se edisti kansalaisten, puolueiden ja viranomaisten välistä vuoropuhelua ja oli näin oli mukana luomassa maalle perustuslaillista hallintojärjestelmää, jossa kaikille kansalaisille taataan perusoikeudet.

Tunisialaiset syrjäyttivät vuoden 2011 vallankumouksessa maata lähes 25 vuotta hallinneen diktaattori Zine el-Abidine Ben Alin. Tapahtumien katsotaan aloittaneen arabikevään, joka pyyhkäisi lopulta läpi muidenkin arabimaiden. Tunisia on kärsinyt poliittisesta väkivallasta ja epävakaudesta vallankumouksen jälkeen, mutta viime vuonna maa sai aikaan arabimaiden edistyksellisempänä pidetyn perustuslain ja järjesti vapaat vaalit.

Suomalaisen demokratia-alan kehitysyhteistyöjärjestö Demon toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah kiittelee sitä, että Nobel-palkinnossa annetaa tunnustusta paitsi Tunisian demokratiakehitykselle, myös demokratian merkitykselle rauhan ja yhteiskuntakehityksen kannalta ylipäätään.

"Tunisiassa on saatu aikaan kansallinen dialogi, jossa keskeisenä tekijänä on ollut kvartetti sekä myös puolueet. He ovat olleet yhteisen tavoitteen takana ja onnistuneet käymään yhdessä dialogia, jotta demokratiakehityksessä päästäisiin eteenpäin", Kukkamaa-Bah kiittelee.

Demo tukee Tunisiassa politiikkakoulua, jossa eri puolueiden nuoret poliitikot käyvät vuoropuhelua.

Kukkamaa-Bahin mukaan kvartetin menestys osoittaa myös, että kansallisen vuoropuhelun edistämisessä tarvitaan yhteiskunnan eri toimijoita.

"Dialogin on oltava aidosti osallistava ja inklusiivinen, muuten kestäviin tavoitteisiin ei koskaan päästä."

Tunisian kvartetti ei ollut tämänvuotisten Nobel-veikkausten kärkipäässä. Palkintoa povattiin muun muassa Saksan liittokanslerille Angela Merkelille. Viime vuonna palkinnon sai tyttöjen koulutuksen puolesta puhunut Malala Yousafzai.

Tunisian kehitys kehityspolitiikkademokratiarauha Tunisia Demo ry

Lue myös

(Kuva: Amine GHRABI / CC BY-NC 2.0)

Näkökulma: Tunisia talvehtii, viha muhii

Tunisian sisämaan syrjäseuduilla näköalattomuus ruokkii suuttumusta ja väkivaltaa, kirjoittaa Laura-Mai Gaveriaux.

Tunisia sai vihdoin perustuslain

Demo ry pitää perustuslakiprosessin onnistumisen kannalta keskeisenä, että uskonnollinen Ennahda sitoutui vuoropuheluun ja kaikki osapuolet olivat valmiita kompromisseihin.
Ahmed Drissin mukaan Tunisian vallankumouksen tulos on aiempaa epävarmempi. (Kuva: Teija Laakso)

Pettymys vallankumoukseen valtaa alaa Tunisiassa

Tunisiaa on pidetty onnistuneena esimerkkinä arabikeväästä, mutta alun optimismi on vaihtumassa turhautumiseen, kertovat Suomessa vierailleet tunisialaiset.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.