Uutiset

Nicaraguan äärimmäisen köyhistä tuli tavallisia köyhiä

Monet aiemmin äärimmäisen köyhät pystyvät nyt hankkimaan ruokaa, mutta juuri muuhun heillä ei ole varaa.
(Kuva: International Center for Tropical Agriculture / cc 2.0)

Nicaraguan presidentillä Daniel Ortegalla olisi avaimet poistaa äärimmäinen köyhyys kolmannen kautensa alkajaisiksi, kirjoittaa Kirsi Chavda Kepan sivuilla.

Vaikka köyhyysluvut ovat pienentyneet, Ortegan politiikan ydin koostuu vasemmistolaisesta retoriikasta, suuryrityksiä miellyttävästä reaalipolitiikasta sekä lähipiirin ja kannattajien suosimisesta, kirjoituksessa todetaan.

16 prosenttia nicaragualaisista eli alle yhdellä dollarilla päivässä vuonna 2005. Sandinistien presidenttiehdokas Daniel Ortega lupasi vuoden 2006 vaalikampanjassaan poistaa maasta äärimmäisen köyhyyden. Osuus onkin laskenut yhdeksään prosenttiin vuonna 2010.

Äärimmäisestä köyhyydestä paenneet ovat kivunneet perusköyhiksi, jotka pystyvät hankkimaan riittävästi ruokaa, mutteivät tyydyttämään muita perustarpeitaan.

Ortegan hallitus on lanseerannut useita ohjelmia köyhyyden vähentämiseksi. Erään ohjelman kautta on tarjottu naisille viljelyapua, toisella myönnetty mikroluottoja kaupunkien naisille.

Lisäksi on rakennettu asuntoja, kunnostettu katuja, lisätty maan sähköntuotantoa ja annettu opettajille vaalivuodeksi palkanlisä. Sandinistien äänestäminen on kuitenkin usein ollut köyhyyttä olennaisempi kriteeri etuja jaettaessa.

Elinkustannukset nousussa

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi Nicaraguan ruokaturvan eli ruoan jatkuvan ja vakaan saannin heikoksi, kertoo global.finland.fin uutinen.

Syynä huonoon ruokaturvaan ovat puutteellinen infrastruktuuri, viljelijöiden taloudellinen tilanne ja yllättävät luonnonolot.

Myös nicaragualaisten elinkustannukset ovat nousussa. Sähkön hinta on noussut jopa 40 prosenttia kahdessa vuodessa. Papujen hinta on viimeisen puolen vuoden aikana kaksinkertaistunut.

köyhyyshallintoravinto/aliravitsemus Nicaragua

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.