Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Nicaragua torjuu siirtolaisia kovin ottein

Nicaragua on kiristänyt rajavalvontaa ja jopa kieltänyt kansalaisiltaan läpikulkumatkalla olevien auttamisen. Arvostelijat kummeksuvat maan politiikkaa, koska yli kymmenesosa sen omastakin väestöstä asuu ulkomailla.
Katunäkymä ja ihmisiä Nicaraguassa
Nicaragua kuuluu läntisen pallonpuoliskon köyhimpiin maihin, ja sen asukkaista 11 prosenttia on siirtolaisina ulkomailla. (Kuva: José Adán Silva / IPS)

(IPS) -- Nicaragua on onnistunut vähentämään rikollisuutta kiristämällä rajavalvontaa. Samalla se on pahentanut niiden siirtolaisten ahdinkoa, jotka pyrkivät Keski-Amerikan kautta Yhdysvaltoihin. Heitä tulee kaikista maanosista.

Arvostelijat kummeksuvat Nicaraguan politiikkaa, koska yli kymmenesosa maan omasta 6,3-miljoonaisesta väestöstä asuu ulkomailla.

Nykylinja juontuu syksyn 2015 kriisistä. Joukoittain kuubalaisia pyrki silloin Ecuadorin ja Keski-Amerikan kautta Yhdysvaltoihin, joka oli uhannut lopettaa heidän erikoiskohtelunsa. Nicaragua kieltäytyi päästämästä maahan Costa Rican rajalla odottaneita 3 000:ta kuubalaista.

Rajanylitystä estämään lähetettiin armeijan, poliisin ja rajavartioston joukkoja. Presidentti Daniel Ortegan johtama Nicaraguan vasemmistohallitus käyttää uudesta politiikasta nimeä ”tukimuuri” ja sanoo torjuvansa sillä turvallisuusuhkia, kuten huumekauppaa, terrorismia ja ihmisten salakuljetusta sekä kauppaa.

Vähemmän henkirikoksia

Nicaragua torjuu etelärajaltaan Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Karibialta tulevia siirtolaisia. Turvallisuuskonsultti Roberto Orozco sanoo, että toiminta hyödyttää alueen tärkeintä läpikulkumaata Meksikoa ja Yhdysvaltoja, joka on Nicaraguan merkittävin kauppakumppani ja avunantaja.

Orozcon mukaan ”muurin” tehokkuudesta ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, koska valtio ei julkista sitä koskevaa tietoa. Ainoa numerotieto kuultiin asevoimia komentavan kenraali Julio César Avilésin puheessa syyskuussa 2017.

”Laittoman siirtolaisuuden vastaisessa taistelussa on pidätetty 4 579 henkilöä, joista valtaosa oli tullut Afrikan ja Lähi-idän maista ja pyrki Yhdysvaltoihin”, kenraali sanoi.

Kova linja on parantanut turvallisuutta Nicaraguassa, Managuan American Collegen oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Ricardo de León Borge myöntää. Maassa tapahtui viime vuonna henkirikoksia vain seitsemän sataatuhatta asukasta kohti, mikä on Keski-Amerikan alhaisin ja Nicaraguan paras luku 15 vuoteen.

Ihmisoikeudet heikoilla

Ihmisoikeuksien näkökulmasta tilanne on huono. Nicaragua on kriminalisoinut paperittoman siirtolaisuuden ja vaikeuttanut läpikulkua yrittävien asemaa, maan valtiollisen ihmisoikeuskeskuksen juristi Gonzalo Carrión sanoo.

Hänen mukaansa ihmisoikeuksia poljettiin, kun tuhansia kuubalaisia ja afrikkalaisia karkotettiin vuoden 2015 lopulla. Seuraavana vuonna 12 rajaviranomaisia vältellyttä afrikkalaista hukkui Nicaraguajärveen.

Kamerunissa syntynyt ja Belgiassa asuva Marie Frinwie Atanga tuli viime joulukuussa Nicaraguaan hakemaan 20-vuotiaan poikansa ruumista. Poika kuoli, kun paperittomia Costa Ricasta Hondurasiin rahdanneet ihmissalakuljettajat eli ”kojootit” joutuivat yhteenottoon rajavartioiden kanssa.

Äiti on yhä pidätettynä ja häntä syytetään kuulumisesta kansainväliseen ihmiskauppaverkostoon, mistä voi seurata 12 vuotta vankeutta. Carrión pitää tilannetta barbaarisena ja moraalittomana.

Nicaragua on kieltänyt kansalaisiltaan läpikulkumatkalla olevien auttamisen. Rangaistus uhkaa, jos antaa vettä, ruokaa tai vaatteita kojoottien hylkäämille siirtolaisille.

YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan 40 000 nicaragualaista lähtee maasta vuosittain. Noin 800 000 nicaragualaista elää Yhdysvalloissa, Costa Ricassa, Panamassa ja Espanjassa. Heiltä odotetaan tänä vuonna yli miljardin euron rahalähetyksiä kotimaahan, jonka asukkaista 30 prosenttia elää köyhyydessä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus siirtolaisuuspolitiikka Nicaragua Suomen IPS

Lue myös

Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.
Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.