Uutiset Ilmastopolitiikka

Neuvottelut ilmastotoimista alkavat Marrakechissa – järjestöt vaativat kirikilpailua

Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan tänään. Vääntö ilmastotoimista kuitenkin jatkuu edelleen.
(Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan tänään, mutta vääntö ilmastonmuutoksen ehkäisystä on kaikkea muuta kuin ohi. Ensi maanantaina alkaa YK:n ilmastokokous, jossa aloitetaan yhteisten sääntöjen sorvaaminen sopimuksen toimeenpanemiseksi.

Vaikka Pariisin sopimuksessa luvataan rajoittaa maapallo lämpeneminen alle kahteen asteeseen ja mieluiten 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, tiedossa on, etteivät maiden tämänhetkiset päästövähennyslupaukset vielä riitä.

Suomalaiset ympäristöjärjestöt vaativat Suomelta ja EU:lta kirikilpailua ja energiamurroksen vauhdittamista, jotta 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin.

"EU:n kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, päästökaupan päästövähennystavoitteen nostamista ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöimistä välittömästi. Energiamurros ei ole tulossa, se on jo meneillään. Tämä on Suomelle ja EU:lle myös mahdollisuus, jos emme takerru vanhaan vaan olemme hereillä ja valmiita luomaan uutta", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho järjestöjen tiedotteessa.

Järjestöt vaativat myös ilmastopakolaisten tukemista sekä köyhien maiden ilmastotoimien rahoitusta, joka on jatkuvasti ollut neuvotteluiden kiistakapula.

"Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. Ilmastonmuutos näkyy uutisissa joka päivä. Se näkyy Syyrian sodan taustoissa, Haitin myrskytuhoissa ja alati rikkoutuvina lämpöennätyksinä. Tuen tarve on akuutti", painottaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Tänään voimaan tulevan Pariisin ilmastosopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 97 osapuolta, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 69 prosenttia. Ympäristöministeriön mukaan Suomen päätös ratifioinnista on määrä esitellä presidentille ensi viikon perjantaina.

Ilmastopolitiikka politiikkakansalaisyhteiskuntaympäristöilmastonmuutos Ilmasto.orgKepaMaan ystävätSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Mielenosoittajia Yhdysvalloissa vuonna 2011
Washingtoniin leiriytyneet mielenosoittajat vetosivat vuonna 2011 presidentti Barack Obamaan, ettei hän hyväksyisi XL-öljyputken rakentamista Kanadasta Meksikonlahdelle. Obama noudatti kehotusta, mutta hänen seuraajansa Donald Trump hyväksyi putken ensi töikseen.
(Kuva:
Kanya D'Almeida
/
IPS
)
Liikenneruuhka, autoja
Euroopan hallitukset lisäävät liikenteen aiheuttamia saasteita tukemalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä, käy ilmi tutkimuksesta.
(Kuva:
Petras Gagilas
/
CC BY-SA 2.0
)

Tutkimus: Eurooppa tukee fossiilisia polttoaineita miljardeilla vuosittain

EU on luvannut luopua fossiilisten polttoaineiden tukemisesta vuoteen 2020 mennessä. Lupauksen toteuttamisen kanssa tulee kiire, sillä tuoreen selvityksen mukaan etenkin liikenteen tukemiseen pumpataan edelleen miljardeja.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.
(Kuva:
Zack Maccarthy
/
CC BY 2.0
)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.