Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Nestlélle taas kritiikkiä äidinmaidonkorvikkeista

Kansalaisjärjestöt kritisoivat jälleen Nestlé-yhtiötä äidinmaidonkorvikkeen markkinoimisesta kyseenalaisin perustein. Tuoreen selvityksen mukaan Nestlé käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointivälineenä.
Vauvan käsi rinnalla
Vanha kohu Nestlén äidinmaidonkorvikkeiden kauppaamisesta nostaa taas päätään uuden tutkimuksen vuoksi. (Kuva: pablon / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0 )

Sveitsiläinen elintarvikeyhtiö Nestlé on saanut jälleen kerran kritiikkiään tavastaan myydä ja markkinoida äidinmaidonkorvikkeita ympäri maailman.

Hollantilaisen Changing Markets Foundation- ja hongkongilaisen Globalization Monitor -järjestöjen tuoreen tutkimuksen (pdf) mukaan yhtiö väittää toimivansa tieteellisesti johdonmukaisesti mutta ei tee niin vaan käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointikikkana myydessään äidinmaidonkorvikkeita.

Järjestöt tutkivat yli 70:tä Nestlén vauvoille tarkoitettua maitotuotetta 40 maassa. He löysivät useita tuotteita, joissa Nestlé näyttää toimivan päinvastoin kuin sen omat ravitsemusohjeistukset neuvovat.

Esimerkiksi Brasiliassa ja Hong Kongissa yhtiö neuvoo vanhempia olemaan antamatta vauvoille sakkaroosia, mutta Etelä-Afrikassa kahdesta Nestlén maitotuotteesta löytyi sitä. Hong Kongissa väitettiin, että tuotteissa ei ole vaniljan makuista ainetta, mutta toisaalta samaa ainetta löytyi joistakin tuotteista niin Hong Kongista, Kiinasta, kuin Etelä-Afrikastakin, järjestöt kertovat.

Joidenkin tuotteiden on myös väitetty olevan ”lähimpänä rintamaitoa”, vaikka Maailman terveysjärjestö (WHO) on kieltänyt tämäntyyppisen markkinoinnin ja vaikka tällaiset tuotteet olivat keskenään erilaisia, järjestöt kritisoivat.

”Yritykset manipuloivat kuluttajien tunnereaktioita myydäkseen tuotteita, mutta tämä käytös on erityisen epäeettistä, kun kyse on haavoittuvien vauvojen terveydestä”, sanoo Changing Markets Foundationin edustaja Nusa Urbancic tiedotteessa.

Äidinmaidonkorvikkeet ovat kiistelty aihe, sillä etenkin köyhissä maissa niiden käyttö imettämisen sijasta voi johtaa vakaviin terveysvaikutuksiin. Nestlé joutui pitkäkestoisten, osin yhä jatkuvien boikottien kohteeksi jo 1970-luvulla, kun se kauppasi korvikkeita köyhissä maissa, joissa niihin siirtyminen aiheutti vauvojen ripulikuolemia esimerkiksi likaisen veden ja pullojen puutteellisen desinfioinnin takia. Köyhillä perheillä ei usein ollut myöskään varaa ostaa korvikkeita riittävästi.

WHO julkisti vuonna 1981 ohjeet, jotka kieltävät korvikkeiden markkinoinnin suurelle yleisölle ja esimerkiksi ilmaisten näytteiden jakamisen terveystyöntekijöille, mutta valmistajat rikkovat sääntöjä yhä. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestö kertoi vuonna 2013 Nestlé jakaneen ilmaisia korvikenäytteitä ammattilaisille Pakistanissa ja äideille Kiinassa.

Uutistoimisto Reuters kertoo, että yhtiö on luvannut ottaa uusiin syytöksiin kantaa lähipäivinä.

Yritysten yhteiskuntavastuu aseet & armeijayhtiötterveys

Lue myös

Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.