Uutiset Nepalin kehitys

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen
Nepalilainen Rohan Tamang on lähdössä Qatariin ansaitsemaan rahaa korjatakseen perheen maanjäristyksessä tuhoutuneen talon. Peltihökkelin ikkunassa hänen äitinsä Chameli Tamang. (Kuva: Bikram Rai / Arbetet Global Arbetet Global )

Vuoden 2017 hitti-iskelmä on Nepalissa ollut itkettävä Saili, joka kertoo rakastuneesta nuoresta parista. Mies on lähdössä ulkomaille töihin voidakseen nauttia perhe-elämästä rakastettunsa kanssa, kun he ovat nelikymppisiä. Yhä useammalle se on todellisuutta.

Köyhä 30 miljoonan asukkaan Nepal on maailman maista riippuvaisin kansalaistensa rahalähetyksistä, joista muodostuu 32 prosenttia kansantuotteesta. Noin neljä miljoonaa nepalilaista on saanut työluvan ulkomaille vuoden 1993 jälkeen.

Lähtöhalut ovat yltyneet huhtikuun 2015 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Siinä kuoli noin 9 000 ihmistä, ja tuhot ovat yhä paljolti korjaamatta.

Tamangin perhe asuu Rayalan kylässä Himalajan rinteillä kolmen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista Katmandusta. Rohan Tamang, hänen vaimonsa, pieni tyttärensä ja vanhempansa majailevat yhä aaltopeltihökkelissä perheen talon tuhouduttua järistyksessä.

Hakijoita riittää

Tamang oli aiemmin rakennustöissä Qatarissa mutta palasi pari vuotta sitten. Nyt lähtö on taas edessä, vaikka ”palattuani päätin, etten lähde enää ikinä työn perässä ulkomaille.”

Mies on palaamassa Qatariin kahden vuoden sopimuksella, joka lupaa palkkaa 200 euroa kuussa. Hän laskee, että siitä säästyvillä rahoilla perhe pystyy kunnostamaan talonsa.

Tamang myöntää, ettei lähtö ole vailla riskejä. Hän tuntee monia, jotka eivät ole saaneet palkkojaan ja joutuivat sen sijaan velkoihin maksettuaan lahjuksia värväystoimistolle.

Yksi sellainen toimisto on Sagun Overseas Services Katmandussa. Omistaja Omit Gurang kertoo nykyaikaisessa toimistossaan, että hän on juuri sopinut sadan rakennustyöläisen lähdöstä Qatariin.

Kalliit lahjukset

”Työvoimaa on helppo löytää. Kun laitamme ilmoituksen lehteen ja Facebookiin, saamme heti 300 hakemusta”, Gurang kertoo. Valinnassa suositaan niitä, joilla on koulutusta, englannintaitoa ja aiempaa työkokemusta Lähi-idässä.

Gurangin mukaan hänen toimistonsa saa palkkionsa Lähi-idän rakennusfirmoilta, jotka maksavat myös työntekijöiden viisumit ja matkakulut. Lähtijöiltä peritään vain 80 euron käsittelymaksu, ja heitä on vuodessa 1 200–1 500.

Käytännössä tilanne on usein toinen. Kyläläiset joutuvat monesti maksamaan välittäjille 600–2 000 euron lahjukset. Summat ovat valtavia maassa, jonka päiväpalkat liikkuvat muutamissa euroissa. Rahaa nyhdetään sitä enemmän, mitä vähemmän työnhakijalla on vaadittuja valmiuksia.

Gurang sanoo, ettei hänen yrityksensä peri lahjuksia, mutta toisissa välitysfirmoissa työpaikan hinta voi nousta 5 000 euroon.

Nepalin kehitys siirtolaisuustyö Nepal Suomen IPS

Lue myös

Joukko naisia koulutuksessa Nepalissa
Chhaupadi-koulutusta Nepalissa vuonna 2012. Perinnettä harjoitetaan edelleen maan länsiosissa.
(Kuva:
Possible
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Nepal kriminalisoi naisten eristämisen kuukautisten ajaksi

Länsi-Nepalissa naisia on kielloista huolimatta pakotettu elämään huterissa majoissa kuukautisten ajan. Pian siitä voi saada vankeusrangaistuksen tai sakon.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo.
(Kuva:
Ralph Combs
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.
Nepalilainen Juna Bhujel (keskellä kasvot kameraan päin) osallistui kotikylänsä Mankhan asukkaiden kokoontumiseen, jossa paheksuttiin sitä, ettei maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen ole saatu valtion tukea. (Kuva: Renu Kshetry / IPS)

Nepal köyhyyden kimpussa – jaossa "köyhän henkilökortti"

Juna Bhujel ja kymmenettuhannet muut Nepalin maanjäristyksen uhrit odottavat, että heidät määritellään virallisesti köyhiksi.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.