Uutiset Lasten oikeudet

Neljäsosa lapsista kärsii lähivuosikymmeninä vesipulasta

YK:n lastenjärjestön Uniefin raportin mukaan vuoteen 2040 mennessä lähes 600 miljoonaa lasta kärsii äärimmäisen niukoista vesivaroista.
Vesipulasta kärsitään muun muassa pakolaisleirillä Pohjois-Darfurissa Sudanissa. (Kuva: UN Photo/Albert González Farran / CC BY-NC-ND 2.0)

Lähes 600 miljoonaa maailman lasta, noin neljäsosa kaikista, elää vuoteen 2040 mennessä alueilla, joilla vesivarat ovat äärimmäisen niukat, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef tuoreessa raportissaan. Tänään maailman vesipäivänä julkaistun raportin mukaan jo nyt 36 maassa kärsitään vesivarojen vakavasta ylikuormituksesta.

Vesipula johtuu väestönkasvusta sekä kulutuksen lisääntymisestä kaupungistumisen ja teollistumisen vuoksi. Muun muassa lihansyönnin kasvu lisää vedenkulutusta, raportissa muistutetaan. Tilannetta pahentavat myös konfliktit sekä etenkin ilmastonmuutos.

Lasten kannalta vesipulalla on vakavat vaikutukset. Likainen vesi aiheuttaa ripulitauteja, ja kuivuudesta kärsivillä alueilla lapset eivät välttämättä pääse kouluun, koska he joutuvat etsimään vettä. Vedenhakumatkoilla tytöt saattavat altistua ahdistelulle. Eniten kärsivät jo valmiiksi heikossa asemassa olevat lapset.

Raportissa suositellaan muun muassa uusien vesilähteiden etsimistä ja uusien veden säilöntätapojen kehittämistä paikallistasolla.

Yhteensä maailmassa on tällä hetkellä noin 663 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole puhdasta vettä käytössään. Päivittäin kuolee yli 800 alle 5-vuotiasta lasta likaisen veden, huonon sanitaation ja hygienian aiheuttamaan ripuliin.

Lasten oikeudet lapsetvesi ja viemäröintiilmastonmuutos Suomen UNICEF

Lue myös

Tyttö lukemassa kirjaa
10-vuotias Alyne (nimi muutetu) joutui pakenemaan konfliktia Kongon demokraattisen tasavallan Kasain alueella. Taistelijat polttivat hänen koulunsa, mutta nyt hän pystyy jälleen opiskelemaan.
(Kuva:
Mike Sunderland
/
Save The Children
)

Pelastakaa Lapset: Sota-alueilla elää enemmän lapsia kuin koskaan aiemmin

Piittaamattomuus sodan säännöistä on yhä yleisempää ja lapsiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi tyttöä tarjoilee ruokaa ja pari heistä syö melonia.
El Salvadorin Atiquizayan kunnan Pepenancen koulu on ollut alusta asti mukana ravitsevaa kouluruokaa tarjoavassa hankkeessa ja saanut onnistumisestaan kansainvälisen palkinnon.
(Kuva:
Edgardo Ayala
/
IPS
)

Kouluruoka maistuu El Salvadorissa

Kouluruoan tarjoaminen alkoi kokeilusta, mutta on sittemmin levinnyt jo 215 maaseutukouluun. Ravitsevasta ruoasta hyötyy jo yli 70 000 oppilasta.
YK:n rauhanturvaajia
YK:n UNMISS-operaatio on auttanut vapauttamaan lapsisotilaita. Kuvassa UNMISSin sotilaita vuonna 2017.
(Kuva:
Daniel Dickinson
/
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Satoja lapsisotilaita vapautettiin Etelä-Sudanissa – lasten värväys jatkuu silti

YK:n avustuksella vapautetuille lapsisotilaille tarjotaan ammattikoulutusta ja apua perheen löytämiseen. Aseellisten ryhmien riveissä on kuitenkin yhä tuhansia lapsisotilaita.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.