Uutiset Lasten oikeudet

Neljäsosa lapsista kärsii lähivuosikymmeninä vesipulasta

YK:n lastenjärjestön Uniefin raportin mukaan vuoteen 2040 mennessä lähes 600 miljoonaa lasta kärsii äärimmäisen niukoista vesivaroista.
Vesipulasta kärsitään muun muassa pakolaisleirillä Pohjois-Darfurissa Sudanissa. (Kuva: UN Photo/Albert González Farran / CC BY-NC-ND 2.0)

Lähes 600 miljoonaa maailman lasta, noin neljäsosa kaikista, elää vuoteen 2040 mennessä alueilla, joilla vesivarat ovat äärimmäisen niukat, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef tuoreessa raportissaan. Tänään maailman vesipäivänä julkaistun raportin mukaan jo nyt 36 maassa kärsitään vesivarojen vakavasta ylikuormituksesta.

Vesipula johtuu väestönkasvusta sekä kulutuksen lisääntymisestä kaupungistumisen ja teollistumisen vuoksi. Muun muassa lihansyönnin kasvu lisää vedenkulutusta, raportissa muistutetaan. Tilannetta pahentavat myös konfliktit sekä etenkin ilmastonmuutos.

Lasten kannalta vesipulalla on vakavat vaikutukset. Likainen vesi aiheuttaa ripulitauteja, ja kuivuudesta kärsivillä alueilla lapset eivät välttämättä pääse kouluun, koska he joutuvat etsimään vettä. Vedenhakumatkoilla tytöt saattavat altistua ahdistelulle. Eniten kärsivät jo valmiiksi heikossa asemassa olevat lapset.

Raportissa suositellaan muun muassa uusien vesilähteiden etsimistä ja uusien veden säilöntätapojen kehittämistä paikallistasolla.

Yhteensä maailmassa on tällä hetkellä noin 663 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole puhdasta vettä käytössään. Päivittäin kuolee yli 800 alle 5-vuotiasta lasta likaisen veden, huonon sanitaation ja hygienian aiheuttamaan ripuliin.

Lasten oikeudet lapsetvesi ja viemäröintiilmastonmuutos Suomen UNICEF

Lue myös

Alaikäisenä naitettuja lapsia Senegalissa
Alaikäisenä naitettuja naisia Senegalissa.
(Kuva:
Delphine Diallo
/
Save The Children
)

Lainsäädännön porsaanreiät mahdollistavat lapsiavioliitot

Monet maat ovat viime vuosina kieltäneet lapsiavioliitot, mutta ne sallitaan usein vanhempien tai oikeuslaitoksen suostumuksella, käy ilmi uudesta selvityksestä. Lisäksi lakikaan ei aina riitä.
Lapset vilkuttavat avustushelikopterille Libyassa.
Yli 80 000 lasta on parhaillaan pakolaisena oman maan sisällä.
(Kuva:
Iason Foounten
/
United Nations Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yli puoli miljoonaa lasta tarvitsee apua Libyassa

Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa Libyan poliittisessa kaaoksessa. Pelkästään maan sisäisiä pakolaislapsia on 80 000. Moni heistä kokee väkivaltaa ja hyväksikäyttöä.
Hiekkainen merenranta.
Matkailu on lisääntynyt ja sen pimeänä puolena samoin on tehnyt lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävä turismi.
(Kuva:
Desmond Brown
/
IPS
)

Turismin pimeä puoli uhkaa lasten koskemattomuutta

Vilkastuneen matkailun kääntöpuolena on lisääntynyt lapsiseksiturismi, johon mitkään keinot eivät tunnu purevan. Teknologia on tehnyt matkailijoiden harjoittaman hyväksikäytön aiempaa helpommaksi.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.