Uutiset Ruokaturva

Nälänhätä kasvoi rajusti Kongon demokraattisessa tasavallassa

Nälkää näkee nyt arviolta 7,7 miljoonaa ihmistä, mikä on jopa 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Nälähätä johtuu pääosin konfliktin kiihtymisestä.
Naiset kuokkivat peltoa Kongon demokraattisessa tasavallassa
Moni maanviljelijänainen on menettänyt miehensä konfliktissa. Viljelyn aloittaminen uudelleen on paras tapa päästä jälleen jaloilleen. (Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0 )

Kongon demokraattisessa tasavallassa nälkää näkevien määrä on kasvanut jopa 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Nälkää näkee nyt arviolta 7,7 miljoonaa ihmistä, selviää YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n raportista.

Nälänhätä johtuu pääosin pitkään jatkuneesta konfliktista. Sisällissota alkoi maassa vuonna 1996. Vaikka virallinen rauha solmittiin vuonna 2002, ovat paikalliset kapinallisryhmät jatkaneet taisteluita aina tähän päivään saakka.

Viime aikoina taistelut ovat kiihtyneet itäisessä ja keskisessä osissa maata, erityisesti Kasaïn ja Tanganyikan provinsseissa.

Jopa yksi kymmenestä maaseudulla asuvasta eli 1,5 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista nälästä. Akuutti nälkä tarkoittaa, että ihmiset joutuvat jättämään välistä useampia aterioita päivässä ja joutuvat esimerkiksi myymään kaiken omaisuutensa saadakseen ruokaa. Lähes 1,4 miljoonaa ihmistä on joutunut myös pakenemaan alueelta.

Kolera- ja tuhkarokkoepidemiat, mutta myös armeijatoukaksi kutsuttu yöperhosen toukka ovat pahentaneet humanitaarista kriisiä.

”Konfliktialueiden maanviljelijät ovat joutuneet katsomaan vierestä kun heidän kylänsä ja peltonsa ryöstetään."

”Mutta myös armeijamadon toukat ovat tuhonneet yli neljänneksen maan sadoista, mikä on kohtalokasta maanviljelijäyhteisöille”, sanoo aluevastaava Alexis Bonte FAO:sta.

Viljelijät, joista suurin osa on naisia ja lapsia, tarvitsevat pikaista ruoka-apua.

Tilanne pahenee, jos apu ei tule ajoissa, Bonte sanoo.

”Ruoka-avun lisäksi he tarvitsevat siemeniä, jotta he voivat aloittaa viljelyn uudelleen. Moni pakolaisnaisista on menettänyt miehensä, joten maanviljely on keino päästä jaloilleen ja nähdä tulevaisuudessa myös toivoa.”

Kongon konflikti maatalousruokakonfliktiYKravinto/aliravitsemus Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Kauppias ja asiakas Meksiko Cityssä torilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttama säiden oikuttelu vaikeuttaa maanviljelyä, sanovat tuottajat, jotka myyvät kasvattamiaan vihanneksia Meksikon pääkaupungin toreilla.
(Kuva:
Emilio Godoy
/
IPS
)

Ilmasto vaikeuttaa ruuan tuotantoa Meksikon keinosaarilla

Atsteekkien ja muiden varhaisempien kansojen luomat chinampa-saaret tuottavat tärkeän osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista. Ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.
Piparkakkuja
Suomessa suunnitellaan parhaillaan joulupöydän antimia. Hauraammassa valtiossa olisimme tänä jouluna jokseenkin masentuneissa tunnelmissa ja kiristelleet vöitämme jo syksystä, kirjoittaa Jaro Karkinen
(Kuva:
Eva Holm
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Seinään maalattuja kasvoja Venezuelassa
Vihapuheen kieltävä laki nähdään sensuurin välineenä Venezuelassa, jossa väkivalta rehottaa. Vuonna 2011 käydyn kampanjan julisteisiin kuvatut 52 naista olivat menettäneet lapsensa rikollisen väkivallan seurauksena.
(Kuva:
Fidel Márquez
/
IPS
)

Sananvapaus kapenee Venezuelassa – virkamiehet saavat määritellä vihapuheen

Venezuelan hallitus kielsi vihapuheen, mutta keinot arveluttavat asiantuntijoita. Pelkona, on että sananvapaudesta ei pian ole jäljellä rippeitäkään.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.