Uutiset

Näkökulma: Kohteena Teheran

Maat, jotka ovat täysin eristyksissä muusta maailmasta, ovat juuri niitä, jotka kehittävät ydinaseita, kirjoittaa Tarja Cronberg.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Ydin-lehden numerossa 4/2012. Tilaa lehti täältä.

Olin johtamassa parlamentin Iran-valiokunnan matkaa maahan lokakuun lopussa. Kaikki oli valmista. Iran-valtuuskunta, jonka puheenjohtaja olen, oli päättänyt lähteä. Parlamentin lupa oli vahvistettu viikkoa ennen matkaa. Iran oli myöntänyt viisumit. Keskustelisimme Iranin parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tapaisimme vähemmistöjen ja naisten edustajia, YK:n edustajia sekä maidemme suurlähettiläitä.

Päivää ennen lähtöä parlamentin puheenjohtajakokous päätti antaa vuosittaisen Saharov-sananvapauspalkinnon kahdelle iranilaiselle, ihmisoikeusjuristi Nasrin Soutodehille ja elokuvaohjaaja Jafar Panahille. Soutodeh kärsii vankeusrangaistusta, Panahi ei saa poistua maasta.

Tavoitteemme oli saada Teheranissa lupa tavata heitä henkilökohtaisesti ja ojentaa kutsu palkinnonjakotilaisuuteen. Nyt kuitenkin puheenjohtajakokous päätti, että tapaamisen järjestyminen olisi ennakkoehto, muuten matka olisi peruttava.

Meillä oli vajaat 24 tuntia aikaa saada Iranista vahvistus, ja maassa oli vielä juhlapyhä. Iranin suurlähettiläs soitti lauantai-aamuna, ettei viime hetkellä esitettyä ennakkoehtoa voida toteuttaa. Ilmoitin, että matka perutaan.

Jo viikkoja ennen olivat monet tahot lähettäneet sähköpostia ja vaatineet matkan perumista. USA:n ja Israelin virallinen kanta on, että Iran pitää eristää ennen kaikkea Iranin ydinohjelman lopettamiseksi. Monet ihmisoikeusrikkomusten ulkomailla asuvat uhrit ovat samaa mieltä. Konservatiivinen siipi parlamentissa on tätä mieltä. Viestinä oli, että jos lähdemme, annamme tukemme ihmisoikeusrikoksille.

Ymmärrän tämän näkemyksen, ja kunnioitan sitä. On kuitenkin niin, että juuri eristäminen voi johtaa vielä suurempiin ihmisoikeusrikoksiin. Kukaan ei kritisoi paikan päällä, ulkomaiden kritiikki ei saavuta iranilaisia. Tässä vuoropuhelu on kuitenkin voimakkaampi ase.

Vuoropuhelun merkityksestä Myanmar on hyvä esimerkki. Pari vuotta sitten YK:n alivaltiosihteeri aloitti dialogin maan kanssa. Tulokset ovat näkyvissä. Maassa on luvattu reformeja, vähemmistöjä on luvattu suojella. Nobel-palkittu Aung San Suu Kyi on parlamentin jäsen. Vuoropuhelu toimi eristämistä tehokkaammin.

Maat, jotka ovat täysin eristyksissä muusta maailmasta, ovat juuri niitä, jotka kehittävät ydinaseita. Libya luopui ydinaseohjelmastaan, kun maalle luvattiin yhteistyötä. Viisi vuotta ydinohjelman lopettamisen jälkeen tapahtui vallanvaihto. Jos Libyan eristystä ei olisi purettu, maalla olisi nyt ehkä ydinase ja Gaddafi saattaisi olla vallassa.

Yhdysvaltain vaaleilla on Iranin suhteidenkin kannalta iso merkitys. Iranin vallanpitäjät kommentoivat Obaman voiton selvittyä, että neuvottelut maiden välillä olisivat mahdollisia. Obaman jatkokautta pidettiin myös yleisemmin Iranissa hyvänä merkkinä. Luottamuksen rakentaminen, mikäli se onnistuisi, on hidas prosessi. Obaman liikkumatilaa kaventaa kongressi, joka hyväksyy sanktiot. Myös niiden muuttaminen vaatii lakikäsittelyä.

Yksi tärkeä näytönpaikka rauhan rakentamisessa Lähi-itään olisi Helsinkiin suunniteltu Lähi-idän ydinaseetonta vyöhykettä käsittelevä YK- kokous. Kokouksen toteutuminen on edelleen epävarmaa, ellei peräti epätodennäköistä. Iran on kuitenkin ilmoittanut, että se voisi osallistua. Se on jo yksi askel.

Jos neuvottelupöytään saataisiin Iranin lisäksi Israel, voisi keskustelu merkitä tärkeää askelta lännen suhteissa Iraniin. Jos kokous onnistuisi ydinaseettoman Lähi-idän edistämisessä, olisi se yksi keskeisimmistä ulkopoliittisista saavutuksistamme Suomessa pitkään aikaan. Edellisen kerran keskustelua on käyty vakavasti muutama vuosikymmen sitten.

Prosessin uusi alku olisi omiaan myös hoitamaan niitä haavoja, jotka Suomen ulkopolitiikka kärsi YK:n turvallisuusneuvostoäänestyksessä. Keskustelu Iranin kanssa ydinaseettomasta vyöhykkeestä voisi luoda luottamusta myös ydinohjelmasta käytäviin neuvotteluihin.

AseistariisuntaIranin ydinenergiakriisiRauhanvälitys- ja prosessit geopolitiikkaaseet & armeijaydinaseetYK Iran SadankomiteaYdin-lehti

Lue myös

ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017
Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Tiedotustilaisuus asiasta lokakuussa 2017, keskellä kampanjan johtaja Beatrice Fihn.
(Kuva:
Eskinder Debebe
/
UN Photo
)

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.
Maamiinoista varoittava kyltti pellolla, Ukraina
Ukraina on yksi eniten maamiinoista kärsivistä maista.
(Kuva:
Oleksandr Ratushniak
/
European Union/ECHO
)
Robotti mielenosoituksessa
Autonomisten asejärjestelmien nopea kehitys huolestuttaa monia, sillä ne voisivat syyllistyä jopa kansainvälisten oikeuden rikkomuksiin.
(Kuva:
Sharron Ward
/
Campaign to Stop Killer Robots
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:ssa keskustellaan tappajaroboteista – täyskielto ei lähelläkään

Autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Aiheesta järjestetään nyt ensimmäinen virallinen kokous, mutta asialistalla ei ole sopimusta aseiden kieltämisestä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.