Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

"Naiset ovat helppo kohde" – raiskaus on sota-ase Etelä-Sudanissa

Etenkin naiset kärsivät Etelä-Sudanin konfliktista. Paikallista naisjärjestöä johtavan Rita Martinin mukaan seksuaalinen väkivalta ei lopu ennen kuin tekijät saadaan oikeuteen.
Rita Martin ei työnsä vuoksi voi asua enää Etelä-Sudanissa. (Kuva: Teija Laakso)

Vielä runsaat kolme vuotta sitten Etelä-Sudanissa elettiin toiveikasta aikaa. Sisällissota Sudanin kanssa oli päättynyt muutamaa vuotta aiemmin ja maa oli itsenäistynyt kansanäänestyksellä. Erityisesti sodasta kärsineiden naisten toiveet olivat korkealla.

"Naiset halusivat tulla kotiin ja aloittaa uuden elämän. Vuosina 2005–2013 meillä oli jonkinlaista vakautta: ihmiset alkoivat tehdä työtä tiloillaan ja jälleenrakentaa. Mutta se oli lyhytaikaista", kuvailee Rita Martin, eteläsudanilaisen naisjärjestön EVEn toiminnanjohtaja.

Martin palasi vuosien pakolaisuuden jälkeen kotimaahansa vuonna 2006 ja perusti kollegoidensa kanssa Raamatun Eevan mukaan nimetyn järjestön parantaakseen eteläsudanilaisten naisten poliittista osallistumista.

Järjestön toiminta on kuitenkin vaikeutunut sen jälkeen, kun Etelä-Sudan ajautui sisällissotaan joulukuussa 2013. Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan joko maan sisällä tai ulkomaille.

Martinin mukaan sota on vaikuttanut etenkin naisiin, jotka kantavat vielä edellisenkin sodan taakkaa. Seksuaalisesta väkivallasta on tullut konfliktin edetessä suoranainen sota-ase. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet sekä hallituksen että kapinallisten taistelijoiden käyneen naisten kimppuun.

"Naiset ovat helppo kohde. Useimmat ovat aseistamattomia eivätkä he lähde ilman lapsiaan ja osaa omaisuudestaan. He eivät voi paeta henkensä edestä, joten he ovat hyvin haavoittuvaisia", Martin sanoo.

Raiskaukset ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä on hänen mukaansa alkanut Etelä-Sudanissa jo paljon ennen vuoden 2013 konfliktia. Ongelmana on rankaisemattomuus: seksuaalisen ja muun sukupuolittuneen väkivallan lopettamiseksi syylliset pitäisi saada oikeuteen, hän sanoo.

Martin vieraili viime viikolla Suomessa Suomen UN Womenin kutsumana.

Naiset mukaan rauhanprosessiin

Konfliktista huolimatta EVE kouluttaa yhä eteläsudanilaisia naisjohtajia ja se kehittää myös raiskauksen uhreille yhteisöpohjaista tukijärjestelmää, jonka avulla naiset voisivat saada vertaistukea. Vaikeasta tilanteesta huolimatta se on myös onnistunut ehkä jopa parantamaan naisten asemaa Etelä-Sudanissa: se lobbasi yhdessä muiden aktivistien kanssa naiset mukaan rauhanneuvotteluihin vuonna 2014.

Vuonna 2015 solmittuun rauhansopimukseen saatiinkin naisten vaatimuksia läpi. Esimerkiksi siirtymäajan hallintoon pantiin 20 prosentin naiskiintiö, seksuaalinen väkivalta päätettiin tutkia ja syylliset tuoda oikeuteen.

"Valitettavasti rauhansopimusta ei kuitenkaan toteuteta", Martin toteaa.

Väkivalta puhkesi Etelä-Sudanissa uudelleen viime kesänä eikä rauhanneuvotteluita käydä tällä hetkellä käytännössä lainkaan – presidentti Salva Kiir on lupaillut kansallisen dialogin aloittamista, mutta sitä pidetään puolueellisena. Samalla maassa leviää ruokakriisi, ja lähes viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Rita Martin itse on joutunut jälleen lähtemään Etelä-Sudanista: naisaktivistin työ on liian vaarallista.

Johtajat pitävät itsensä vallassa

Etelä-Sudanin konfliktia on pidetty etnisenä, sillä se puhkesi alun perin maan suurinta etnistä ryhmää, dinkoja, edustavan presidentti Salva Kiirin sekä toiseksi suurinta ryhmää, nuereja, edustavan varapresidentti Riek Macharin välisten erimielisyyksien vuoksi. Toisaalta taustalla ovat myös kiistat luonnonvaroista.

Martinin mukaan konflikti on kuitenkin mutkistumassa. Myös Etelä-Sudanin 63 muuta heimoa ovat tarttumassa aseisiin ja uusia ryhmittymiä syntyy jatkuvasti.

"Juban johdolla ei ole poliittista tahtoa ratkaista kriisiä vaan he haluavat pitää itsensä vallassa. Kansalaiset on työnnetty äärirajoille ja he tarttuvat aseisiin suojellakseen itseään", Martin sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö puuttuisi Etelä-Sudanin tilanteeseen. Se on kuitenkin pannut maan syrjään maailman muiden konfliktien vuoksi, hän sanoo.

"Tarvitaan vuoropuhelua. Emme voi haudata päätämme hiekkaan ja toivoa, että asiat muuttuvat. Asiat eivät ratkaise itse itseään."

Etelä-Sudanin konflikti genderkonflikti Etelä-Sudan Suomen UN Women

Lue myös

Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.
Naispoliiseja Syyriassa

Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin

70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, mutta maassa ei ole lainkaan turvataloja. Suomalainen poliisi Nina Pelkonen on tehnyt maassa työtä etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. ”Tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, hän kertoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Sateenkaaren värisiin sukkiin pukeutuneiden ihmisten jalkoja

Raportti: Hollywood-elokuvissa on sateenkaarihahmoja vain harvoin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osuus suurten Hollywoodin tuotantoyhtiöiden elokuvissa on vähentynyt, sanoo mediajärjestö Glaad tuoreessa raportissaan. Esimerkiksi Disneyn Kaunotar ja peto läpäisee järjestön sateenkaaritestin, moni muu ei.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.