Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

"Naiset ovat helppo kohde" – raiskaus on sota-ase Etelä-Sudanissa

Etenkin naiset kärsivät Etelä-Sudanin konfliktista. Paikallista naisjärjestöä johtavan Rita Martinin mukaan seksuaalinen väkivalta ei lopu ennen kuin tekijät saadaan oikeuteen.
Rita Martin ei työnsä vuoksi voi asua enää Etelä-Sudanissa. (Kuva: Teija Laakso)

Vielä runsaat kolme vuotta sitten Etelä-Sudanissa elettiin toiveikasta aikaa. Sisällissota Sudanin kanssa oli päättynyt muutamaa vuotta aiemmin ja maa oli itsenäistynyt kansanäänestyksellä. Erityisesti sodasta kärsineiden naisten toiveet olivat korkealla.

"Naiset halusivat tulla kotiin ja aloittaa uuden elämän. Vuosina 2005–2013 meillä oli jonkinlaista vakautta: ihmiset alkoivat tehdä työtä tiloillaan ja jälleenrakentaa. Mutta se oli lyhytaikaista", kuvailee Rita Martin, eteläsudanilaisen naisjärjestön EVEn toiminnanjohtaja.

Martin palasi vuosien pakolaisuuden jälkeen kotimaahansa vuonna 2006 ja perusti kollegoidensa kanssa Raamatun Eevan mukaan nimetyn järjestön parantaakseen eteläsudanilaisten naisten poliittista osallistumista.

Järjestön toiminta on kuitenkin vaikeutunut sen jälkeen, kun Etelä-Sudan ajautui sisällissotaan joulukuussa 2013. Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan joko maan sisällä tai ulkomaille.

Martinin mukaan sota on vaikuttanut etenkin naisiin, jotka kantavat vielä edellisenkin sodan taakkaa. Seksuaalisesta väkivallasta on tullut konfliktin edetessä suoranainen sota-ase. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet sekä hallituksen että kapinallisten taistelijoiden käyneen naisten kimppuun.

"Naiset ovat helppo kohde. Useimmat ovat aseistamattomia eivätkä he lähde ilman lapsiaan ja osaa omaisuudestaan. He eivät voi paeta henkensä edestä, joten he ovat hyvin haavoittuvaisia", Martin sanoo.

Raiskaukset ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä on hänen mukaansa alkanut Etelä-Sudanissa jo paljon ennen vuoden 2013 konfliktia. Ongelmana on rankaisemattomuus: seksuaalisen ja muun sukupuolittuneen väkivallan lopettamiseksi syylliset pitäisi saada oikeuteen, hän sanoo.

Martin vieraili viime viikolla Suomessa Suomen UN Womenin kutsumana.

Naiset mukaan rauhanprosessiin

Konfliktista huolimatta EVE kouluttaa yhä eteläsudanilaisia naisjohtajia ja se kehittää myös raiskauksen uhreille yhteisöpohjaista tukijärjestelmää, jonka avulla naiset voisivat saada vertaistukea. Vaikeasta tilanteesta huolimatta se on myös onnistunut ehkä jopa parantamaan naisten asemaa Etelä-Sudanissa: se lobbasi yhdessä muiden aktivistien kanssa naiset mukaan rauhanneuvotteluihin vuonna 2014.

Vuonna 2015 solmittuun rauhansopimukseen saatiinkin naisten vaatimuksia läpi. Esimerkiksi siirtymäajan hallintoon pantiin 20 prosentin naiskiintiö, seksuaalinen väkivalta päätettiin tutkia ja syylliset tuoda oikeuteen.

"Valitettavasti rauhansopimusta ei kuitenkaan toteuteta", Martin toteaa.

Väkivalta puhkesi Etelä-Sudanissa uudelleen viime kesänä eikä rauhanneuvotteluita käydä tällä hetkellä käytännössä lainkaan – presidentti Salva Kiir on lupaillut kansallisen dialogin aloittamista, mutta sitä pidetään puolueellisena. Samalla maassa leviää ruokakriisi, ja lähes viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Rita Martin itse on joutunut jälleen lähtemään Etelä-Sudanista: naisaktivistin työ on liian vaarallista.

Johtajat pitävät itsensä vallassa

Etelä-Sudanin konfliktia on pidetty etnisenä, sillä se puhkesi alun perin maan suurinta etnistä ryhmää, dinkoja, edustavan presidentti Salva Kiirin sekä toiseksi suurinta ryhmää, nuereja, edustavan varapresidentti Riek Macharin välisten erimielisyyksien vuoksi. Toisaalta taustalla ovat myös kiistat luonnonvaroista.

Martinin mukaan konflikti on kuitenkin mutkistumassa. Myös Etelä-Sudanin 63 muuta heimoa ovat tarttumassa aseisiin ja uusia ryhmittymiä syntyy jatkuvasti.

"Juban johdolla ei ole poliittista tahtoa ratkaista kriisiä vaan he haluavat pitää itsensä vallassa. Kansalaiset on työnnetty äärirajoille ja he tarttuvat aseisiin suojellakseen itseään", Martin sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö puuttuisi Etelä-Sudanin tilanteeseen. Se on kuitenkin pannut maan syrjään maailman muiden konfliktien vuoksi, hän sanoo.

"Tarvitaan vuoropuhelua. Emme voi haudata päätämme hiekkaan ja toivoa, että asiat muuttuvat. Asiat eivät ratkaise itse itseään."

Etelä-Sudanin konflikti genderkonflikti Etelä-Sudan Suomen UN Women

Lue myös

Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.
(Kuva:
Robert Oxley
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Aliravitsemustutkintaa Etelä-Sudanissa vuonna 2015. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)
Maan sisäisiä pakolaislapsia Jubassa Etelä-Sudanissa vuonna 2015. (Kuva: UN Photo/JC McIlwaine / CC BY-NC-ND 2.0)

Etelä-Sudanissa värvätty tänä vuonna yli tuhat lapsisotilasta

Osapuolten lupauksista huolimatta lapsisotilaiden värväys jatkuu yhä, kertoo YK:n lastenjärjestö.

Pääuutiset

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.(Kuva: liz west / CC BY 2.0)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Mies kahlaa vedessä, joka ylettyy jo hartioille asti Bangladeshissa.
Monsuunikauden tulvat ovat jokavuotinen ilmiö Etelä-Aasiassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä, ne ovat yhä rajumpia.(Kuva: Shahriar Islam / AusAid / CC BY 2.0)

Tulvat kurittavat Intiaa, Nepalia ja Bangladeshia

Lähes 250 ihmistä on menettänyt henkensä monsuunikauden tulvien vuoksi. Suomen Lähetysseura lähettää hätä-apua tulvista kärsineille alueille Nepalissa.
Lapsi saa poliorokotteen Afrikan sarvessa
Edellinen polioepidemia koettiin Afrikan Sarvessa kolme vuotta sitten. 90 prosenttia sairastuneista oli Somaliasta.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Somalia voittamassa polion

Poliota ei ole esiintynyt maassa nyt kolmeen vuoteen. Työnsarkaa kuitenkin riittää, jotta tautiepidemiat pysyvät loitolla myös jatkossa. Lisäksi Somaliassa taistellaan nyt tuhkarokko- ja koleraepidemioiden kanssa.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.