Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

"Naiset ovat helppo kohde" – raiskaus on sota-ase Etelä-Sudanissa

Etenkin naiset kärsivät Etelä-Sudanin konfliktista. Paikallista naisjärjestöä johtavan Rita Martinin mukaan seksuaalinen väkivalta ei lopu ennen kuin tekijät saadaan oikeuteen.
Rita Martin ei työnsä vuoksi voi asua enää Etelä-Sudanissa. (Kuva: Teija Laakso)

Vielä runsaat kolme vuotta sitten Etelä-Sudanissa elettiin toiveikasta aikaa. Sisällissota Sudanin kanssa oli päättynyt muutamaa vuotta aiemmin ja maa oli itsenäistynyt kansanäänestyksellä. Erityisesti sodasta kärsineiden naisten toiveet olivat korkealla.

"Naiset halusivat tulla kotiin ja aloittaa uuden elämän. Vuosina 2005–2013 meillä oli jonkinlaista vakautta: ihmiset alkoivat tehdä työtä tiloillaan ja jälleenrakentaa. Mutta se oli lyhytaikaista", kuvailee Rita Martin, eteläsudanilaisen naisjärjestön EVEn toiminnanjohtaja.

Martin palasi vuosien pakolaisuuden jälkeen kotimaahansa vuonna 2006 ja perusti kollegoidensa kanssa Raamatun Eevan mukaan nimetyn järjestön parantaakseen eteläsudanilaisten naisten poliittista osallistumista.

Järjestön toiminta on kuitenkin vaikeutunut sen jälkeen, kun Etelä-Sudan ajautui sisällissotaan joulukuussa 2013. Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan joko maan sisällä tai ulkomaille.

Martinin mukaan sota on vaikuttanut etenkin naisiin, jotka kantavat vielä edellisenkin sodan taakkaa. Seksuaalisesta väkivallasta on tullut konfliktin edetessä suoranainen sota-ase. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet sekä hallituksen että kapinallisten taistelijoiden käyneen naisten kimppuun.

"Naiset ovat helppo kohde. Useimmat ovat aseistamattomia eivätkä he lähde ilman lapsiaan ja osaa omaisuudestaan. He eivät voi paeta henkensä edestä, joten he ovat hyvin haavoittuvaisia", Martin sanoo.

Raiskaukset ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä on hänen mukaansa alkanut Etelä-Sudanissa jo paljon ennen vuoden 2013 konfliktia. Ongelmana on rankaisemattomuus: seksuaalisen ja muun sukupuolittuneen väkivallan lopettamiseksi syylliset pitäisi saada oikeuteen, hän sanoo.

Martin vieraili viime viikolla Suomessa Suomen UN Womenin kutsumana.

Naiset mukaan rauhanprosessiin

Konfliktista huolimatta EVE kouluttaa yhä eteläsudanilaisia naisjohtajia ja se kehittää myös raiskauksen uhreille yhteisöpohjaista tukijärjestelmää, jonka avulla naiset voisivat saada vertaistukea. Vaikeasta tilanteesta huolimatta se on myös onnistunut ehkä jopa parantamaan naisten asemaa Etelä-Sudanissa: se lobbasi yhdessä muiden aktivistien kanssa naiset mukaan rauhanneuvotteluihin vuonna 2014.

Vuonna 2015 solmittuun rauhansopimukseen saatiinkin naisten vaatimuksia läpi. Esimerkiksi siirtymäajan hallintoon pantiin 20 prosentin naiskiintiö, seksuaalinen väkivalta päätettiin tutkia ja syylliset tuoda oikeuteen.

"Valitettavasti rauhansopimusta ei kuitenkaan toteuteta", Martin toteaa.

Väkivalta puhkesi Etelä-Sudanissa uudelleen viime kesänä eikä rauhanneuvotteluita käydä tällä hetkellä käytännössä lainkaan – presidentti Salva Kiir on lupaillut kansallisen dialogin aloittamista, mutta sitä pidetään puolueellisena. Samalla maassa leviää ruokakriisi, ja lähes viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Rita Martin itse on joutunut jälleen lähtemään Etelä-Sudanista: naisaktivistin työ on liian vaarallista.

Johtajat pitävät itsensä vallassa

Etelä-Sudanin konfliktia on pidetty etnisenä, sillä se puhkesi alun perin maan suurinta etnistä ryhmää, dinkoja, edustavan presidentti Salva Kiirin sekä toiseksi suurinta ryhmää, nuereja, edustavan varapresidentti Riek Macharin välisten erimielisyyksien vuoksi. Toisaalta taustalla ovat myös kiistat luonnonvaroista.

Martinin mukaan konflikti on kuitenkin mutkistumassa. Myös Etelä-Sudanin 63 muuta heimoa ovat tarttumassa aseisiin ja uusia ryhmittymiä syntyy jatkuvasti.

"Juban johdolla ei ole poliittista tahtoa ratkaista kriisiä vaan he haluavat pitää itsensä vallassa. Kansalaiset on työnnetty äärirajoille ja he tarttuvat aseisiin suojellakseen itseään", Martin sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö puuttuisi Etelä-Sudanin tilanteeseen. Se on kuitenkin pannut maan syrjään maailman muiden konfliktien vuoksi, hän sanoo.

"Tarvitaan vuoropuhelua. Emme voi haudata päätämme hiekkaan ja toivoa, että asiat muuttuvat. Asiat eivät ratkaise itse itseään."

Etelä-Sudanin konflikti genderkonflikti Etelä-Sudan Suomen UN Women

Lue myös

Siviilien suojelualue Borissa Etelä-Sudanissa
Miljoonat eteläsudanilaiset ovat paenneet väkivaltaa eivätkä pääse viljelemään maitaan. Kuvassa siviilien suojelualue Borissa.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudanissa päästiin sadonkorjuuseen, mutta nälkäisten määrä lasketaan yhä miljoonissa

Etelä-Sudan on ohittanut alkuvuoden pelätyn nälkäkauden ja päässyt korjaamaan satoa. Konfliktin ja hyperinflaation vuoksi se ei kuitenkaan auta riittävästi vähentämään nälkäisten määrää, varoittavat YK-järjestöt.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena.
(Kuva:
Mari Aftret Mortvedt
/
ICRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä.
(Kuva:
Nonviolent Peaceforce
)

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.