Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

"Naiset ovat helppo kohde" – raiskaus on sota-ase Etelä-Sudanissa

Etenkin naiset kärsivät Etelä-Sudanin konfliktista. Paikallista naisjärjestöä johtavan Rita Martinin mukaan seksuaalinen väkivalta ei lopu ennen kuin tekijät saadaan oikeuteen.
Rita Martin ei työnsä vuoksi voi asua enää Etelä-Sudanissa. (Kuva: Teija Laakso)

Vielä runsaat kolme vuotta sitten Etelä-Sudanissa elettiin toiveikasta aikaa. Sisällissota Sudanin kanssa oli päättynyt muutamaa vuotta aiemmin ja maa oli itsenäistynyt kansanäänestyksellä. Erityisesti sodasta kärsineiden naisten toiveet olivat korkealla.

"Naiset halusivat tulla kotiin ja aloittaa uuden elämän. Vuosina 2005–2013 meillä oli jonkinlaista vakautta: ihmiset alkoivat tehdä työtä tiloillaan ja jälleenrakentaa. Mutta se oli lyhytaikaista", kuvailee Rita Martin, eteläsudanilaisen naisjärjestön EVEn toiminnanjohtaja.

Martin palasi vuosien pakolaisuuden jälkeen kotimaahansa vuonna 2006 ja perusti kollegoidensa kanssa Raamatun Eevan mukaan nimetyn järjestön parantaakseen eteläsudanilaisten naisten poliittista osallistumista.

Järjestön toiminta on kuitenkin vaikeutunut sen jälkeen, kun Etelä-Sudan ajautui sisällissotaan joulukuussa 2013. Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan joko maan sisällä tai ulkomaille.

Martinin mukaan sota on vaikuttanut etenkin naisiin, jotka kantavat vielä edellisenkin sodan taakkaa. Seksuaalisesta väkivallasta on tullut konfliktin edetessä suoranainen sota-ase. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet sekä hallituksen että kapinallisten taistelijoiden käyneen naisten kimppuun.

"Naiset ovat helppo kohde. Useimmat ovat aseistamattomia eivätkä he lähde ilman lapsiaan ja osaa omaisuudestaan. He eivät voi paeta henkensä edestä, joten he ovat hyvin haavoittuvaisia", Martin sanoo.

Raiskaukset ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä on hänen mukaansa alkanut Etelä-Sudanissa jo paljon ennen vuoden 2013 konfliktia. Ongelmana on rankaisemattomuus: seksuaalisen ja muun sukupuolittuneen väkivallan lopettamiseksi syylliset pitäisi saada oikeuteen, hän sanoo.

Martin vieraili viime viikolla Suomessa Suomen UN Womenin kutsumana.

Naiset mukaan rauhanprosessiin

Konfliktista huolimatta EVE kouluttaa yhä eteläsudanilaisia naisjohtajia ja se kehittää myös raiskauksen uhreille yhteisöpohjaista tukijärjestelmää, jonka avulla naiset voisivat saada vertaistukea. Vaikeasta tilanteesta huolimatta se on myös onnistunut ehkä jopa parantamaan naisten asemaa Etelä-Sudanissa: se lobbasi yhdessä muiden aktivistien kanssa naiset mukaan rauhanneuvotteluihin vuonna 2014.

Vuonna 2015 solmittuun rauhansopimukseen saatiinkin naisten vaatimuksia läpi. Esimerkiksi siirtymäajan hallintoon pantiin 20 prosentin naiskiintiö, seksuaalinen väkivalta päätettiin tutkia ja syylliset tuoda oikeuteen.

"Valitettavasti rauhansopimusta ei kuitenkaan toteuteta", Martin toteaa.

Väkivalta puhkesi Etelä-Sudanissa uudelleen viime kesänä eikä rauhanneuvotteluita käydä tällä hetkellä käytännössä lainkaan – presidentti Salva Kiir on lupaillut kansallisen dialogin aloittamista, mutta sitä pidetään puolueellisena. Samalla maassa leviää ruokakriisi, ja lähes viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Rita Martin itse on joutunut jälleen lähtemään Etelä-Sudanista: naisaktivistin työ on liian vaarallista.

Johtajat pitävät itsensä vallassa

Etelä-Sudanin konfliktia on pidetty etnisenä, sillä se puhkesi alun perin maan suurinta etnistä ryhmää, dinkoja, edustavan presidentti Salva Kiirin sekä toiseksi suurinta ryhmää, nuereja, edustavan varapresidentti Riek Macharin välisten erimielisyyksien vuoksi. Toisaalta taustalla ovat myös kiistat luonnonvaroista.

Martinin mukaan konflikti on kuitenkin mutkistumassa. Myös Etelä-Sudanin 63 muuta heimoa ovat tarttumassa aseisiin ja uusia ryhmittymiä syntyy jatkuvasti.

"Juban johdolla ei ole poliittista tahtoa ratkaista kriisiä vaan he haluavat pitää itsensä vallassa. Kansalaiset on työnnetty äärirajoille ja he tarttuvat aseisiin suojellakseen itseään", Martin sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö puuttuisi Etelä-Sudanin tilanteeseen. Se on kuitenkin pannut maan syrjään maailman muiden konfliktien vuoksi, hän sanoo.

"Tarvitaan vuoropuhelua. Emme voi haudata päätämme hiekkaan ja toivoa, että asiat muuttuvat. Asiat eivät ratkaise itse itseään."

Etelä-Sudanin konflikti genderkonflikti Etelä-Sudan Suomen UN Women

Lue myös

Siviilien suojelualue Borissa Etelä-Sudanissa
Miljoonat eteläsudanilaiset ovat paenneet väkivaltaa eivätkä pääse viljelemään maitaan. Kuvassa siviilien suojelualue Borissa.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudanissa päästiin sadonkorjuuseen, mutta nälkäisten määrä lasketaan yhä miljoonissa

Etelä-Sudan on ohittanut alkuvuoden pelätyn nälkäkauden ja päässyt korjaamaan satoa. Konfliktin ja hyperinflaation vuoksi se ei kuitenkaan auta riittävästi vähentämään nälkäisten määrää, varoittavat YK-järjestöt.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena.
(Kuva:
Mari Aftret Mortvedt
/
ICRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä.
(Kuva:
Nonviolent Peaceforce
)

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Naiset istuttavat pellolla Tansaniassa
Naistenpäivän viettoa Tansaniassa vuonna 2017. Kuvassa myös Tansanian gender-ministeri Ummy Mwalimau.(Kuva: Deepika Nath / UN Women Tanzania / CC BY-NC-ND 2.0)

Raportti: Sukupuolten tasa-arvoon vielä valtava matka

YK:n tasa-arvojärjestön raportissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen tavoitteita sukupuolinäkökulmasta.
El Salvadorin lippu
El Salvadorissa on maailman tiukimpana pidetty aborttilaki.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kuolleen lapsen synnyttänyt nainen vapautettiin El Salvadorissa – takana 10 vuotta vankilaa

Teodora Vasquez tuomittiin murhasta hänen synnytettyään kuolleen lapsen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty muistuttaa, että kymmeniä naisia on samantyyppisestä syystä yhä telkien takana.
YK:n Afganistanin operaation johtaja Tadamichi Yamamoto
YK:n Afganistan-operaation johtaja ja pääsihteerin Afganistan-erityisedustaja Tadamichi Yamamoto sanoo pitävänsä häpeällisenä siviilien asuinalueille tehtäviä iskuja.(Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Itsemurha- ja ilmaiskuissa kuolleiden siviilien määrä kasvoi Afganistanissa

Afganistanin sodalla oli viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria. Vaikka määrä on vähentynyt viime vuodesta, YK on huolissaan etenkin itsemurhaiskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden kasvaneesta määrästä.