Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Myrkyn kylvö kuriin Sri Lankan teetiloilla

Teenviljely on vaikeutunut Sri Lankassa maaperän köyhtymisen takia. Nyt viljelijöitä opastetaan vähentämään torjunta-aineiden käyttöä ja siirtymään kestävämpiin menetelmiin.
Teenviljelijä Sri Lankassa
Maan heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat vaikeuttaneet teenviljelyä Sri Lankassa. Tuottajille opetetaan uusia menetelmiä vaikeuksien voittamiseksi. (Kuva: Stella Paul / IPS )

Vuosikymmeniä jatkunut rikkaruohojen myrkyttäminen on johtanut vakavaan maan viljavuuden heikkenemiseen Sri Lankan teeviljelmillä, jotka muodostavat maan tärkeimmän tuotannonalan.

Teepensaita on kasvatettu Sri Lankan saarivaltiossa yli 150 vuotta ja ala työllistää 2,5 miljoonaa ihmistä. Heistä 400 000 on pienviljelijöitä, jotka kasvattavat teetä alle neljän hehtaarin tilalla.

Pitkään kukoistanut teentuotanto on ajautunut vaikeuksiin, joiden tärkein syy on vakava maan heikkeneminen. Aavikoitumista torjuva YK-järjestö UNCCD arvioi sen johtuvan torjunta-aineiden liikakäytöstä.

Kun vesilähteiden ja ympäröivän luonnon monimuotoisuuden suojelu on laiminlyöty, eroosio ja maan happamoituminen ovat heikentäneet sen hedelmällisyyttä.

Rikkakasveissa on eroja

Ratnapuran alue tuottaa 70 prosenttia Sri Lankan teestä, ja monet pienkasvattajat myyvät satonsa Kahawatten suurtilalle, jonka taustalla on Dilmah-yhtiö. Maan kunto uhkaa nyt viljelijöiden elantoa, pientuottajia auttavan valtion viraston hankejohtaja Lalith Kumar kertoo.

Ilmastonmuutoksen tuomat toistuvat kuivuuskaudet ja sateiden oikuttelu ovat vaikeuttaneet tilannetta. Teepensaat kuihtuvat, kun kosteus haihtuu eroosion kalvamasta maasta ja kuivuus tuhoaa kasvien juuret.

Kumarin virasto ja YK:n ympäristöohjelma Unep opastavat viljelijöitä vähentämään torjunta-aineiden käyttöä ja siirtymään kestäviin menetelmiin maan pelastamiseksi.

Kumar korostaa, että läheskään kaikki rikkaruohot eivät ole haitallisia. ”Opetamme viljelijät erottamaan ja kitkemään vain vahingolliset kasvit, jotka levitetään katteeksi pensaiden väliin säilyttämään maan kosteutta.”

Lannoitus tarpeen

Saman-niminen teenkasvattaja ja 300 pientilan yhteisön johtaja on käynyt koulutuksessa. Uusien menetelmien ansiosta hänen tilansa tuottaa nyt aiempaa paremmin ja myrkkyihin käytetyt rahat säästyvät. ”Pienin askelin saadaan aikaan suuria muutoksia”, hän vakuuttaa.

Kahawatten suurtila sai keväällä Rainforce Alliancen sertifikaatin, joka kertoo sen noudattavan kestäviä periaatteita tuotannossaan ja alihankinnassaan. Tuotteiden hinta on noussut markkinoilla, mutta Saman ja muut pientuottajat eivät ole kuulletkaan asiasta.

Viljelijät toivovat valtiolta lisää tukea ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. Tällä hetkellä valtio lupaa maksaa puolet kuluista sille, joka muokkaa heikentyneen maansa ja istuttaa teepensaat uudelleen.

55-vuotias naistuottaja Kamakandalagi Leelavathi kertoo säästävänsä merkittävän summan kuukaudessa luovuttuaan torjunta-aineista. ”Mutta paheneva kuivuus pakottaa lisäämään lannoitusta, joten rahat menevät siihen.”

Maatalous ja kehitysmaat maatalousympäristö Sri Lanka Suomen IPS

Sri Lanka

  • Saarivaltio Intian valtameressä Intian kaakkoispuolella
  • Asukkaita 21 miljoonaa
  • Kansallisen köyhyysrajan alla 6,7 % (2012)
  • Yli 15-⁠vuotiaista lukutaitoisia 91,2 %
  • Hiilidioksidipäästöt 0,8 tonnia/⁠asukas (2013)
  • Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,5 USA: 16,4 (2013)
  • ⁠ Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 73/⁠188

Lähde: YK

Lue myös

Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.
(Kuva:
Friday Phiri
/
IPS
)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Kuivunutta maata Sri Lankassa
Ankarin kuivuus 40 vuoteen on saanut Sri Lankan näyttämään paikoin kuun maisemalta.
(Kuva:
Amantha Perera
/
IPS
)

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia.
(Kuva:
Patrick Burnett
/
IPS
)

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.