Uutiset

Muodin nurja puoli: Köyhyyttä ja ihmisoikeusloukkauksia

Finnwatchin tuore raportti kertoo Bangladeshin tekstiiliteollisuudessa työskentelevien naisten karuista elinolosuhteista.

Ihmisoikeusloukkaukset, pitkät työpäivät ja toimeentuloon riittämätön palkka ovat arkipäivän todellisuutta kansainvälisille kauppaketjuille vaatteita ompeleville naisille Bangladeshissa, ilmenee Finnwatchin raportista.

Raportissa haastatellut naiset kertoivat ansaitsevansa 21–56 euroa kuukaudessa ja tekevänsä kuusipäiväistä työviikkoa. Alimpia palkkoja tulisikin korottaa nelinkertaisiksi, jotta ansio riittäisi tekstiilityöntekijöiden oikeuksia puolustavan Asia Floor Wage -kampanjan laskemaan arvioon elämiseen riittävästä palkasta Bangladeshissa.

"Yksi tutkimuksen hälyttävimmistä tuloksista on se, että useat naiset joutuvat rahanpuutteen vuoksi elämään myös erillään omista lapsistaan. Tämä loukkaa paitsi naisten, myös lasten oikeuksia", Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala toteaa.

Kehnon palkkauksen ohella tekstiilitehtaiden naistyöntekijät kärsivät jatkuvasta väsymyksestä ja taudeista sekä altistuvat pitkillä työmatkoillaan seksuaaliselle häirinnälle. Puutteellinen sanitaatio ja kuukautishygienian ongelmat ovat myös tavallisia.

Tehtaat, joissa naiset työskentelevät, tuottavat vaatteita muun muassa H&M:lle, Zaralle, Wal Martille ja Tescolle. Bangladesh on maailman neljänneksi suurin tekstiilituotteiden viejämaa. Suomeen tuotiin viime vuonna tekstiilejä Bangladeshista sadalla miljoonalla eurolla.

Ei uskottavaa valvontaa

Vartialan mukaan osalla Suomessa toimivista yrityksistä ei ole uskottavaa riskimaita koskevaa vastuuohjeistoa tai tuotanto-olojen valvontaa. Yleisin suomalaisyritysten käyttämä tapa hoitaa vastuukysymyksiä on jäsenyys kansainvälisessä BSCI-vastuuverkostossa.

Vaikka BSCI on hyvä alku, se ei Finnwatchin mukaan vielä riitä poistamaan Bangladeshin tekstiilituotannon ongelmia. Koska maan työlainsäädäntö ei riitä turvaamaan riittävää palkkatasoa, BSCI:n tulisi Vartialan mukaan vaatia yrityksiä maksamaan työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa sekä kiinnittämään huomiota sukupuolisidonnaisiin ongelmiin.

Bangladeshin tekstiiliteollisuuden kasvu on ollut räjähdysmäinen ja tuotantoa on siirtynyt sinne muista Aasian maista, muun muassa Pakistanista. Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ja kehnot työolot ovat yleisiä myös muilla aloilla.

ihmisoikeudetgenderköyhyystyö Bangladesh

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.