Uutiset Ympäristöongelmat

Mongolia käy ilmansaasteiden kimppuun

Ilmanlaatu on Ulan Batorissa huonompi kuin Kiinan Pekingissä tai Intian Delhissä. Muutosta yritetään muun muassa parantamalla julkisten rakennusten energiatehokkuutta.
Perinteisiä asumuksia Ulan Batorissa Mongoliassa
Ilmanlaatu on usein hyvin huono Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa, jonka laidoilla eletään yhä perinteisissä asumuksissa. (Kuva: Jonathan Rozen / IPS )

(IPS) -- Mongolia on viime vuosina nauttinut yli viiden prosentin talouskasvusta, mutta sen hintana on saastunut ilma. Yli 80 prosenttia energiasta tuotetaan hiilellä.

”Ilmanlaatu on Ulan Batorissa huonompi kuin Kiinan Pekingissä tai Intian Delhissä”, sanoo Frank Rijsbermen, joka johtaa Global Green Growth Institutea Etelä-Korean Soulissa.

Syyskuussa kokoontunut Mongolian kestävän kehityksen foorumi etsi ratkaisuja ilmastonmuutosta aiheuttavien ja hengitysilmaa saastuttavien päästöjen kuriin saamiseksi. Tärkein saavutus oli Mongolian vihreä lainarahasto, joka aikoo koota yli kahdeksan miljoonaa euroa rahoittamaan energiatehokkuutta Ulan Batorin julkisissa rakennuksissa.

Mongolia on luvannut vähentää päästöjään 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristöongelmat ympäristösaastuminen Mongolia Suomen IPS

Lue myös

Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
(Kuva:
Joseph King
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista.
(Kuva:
Vannaphone Sitthirath
/
IPS
)

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Naiset hakevat vettä Etiopiassa
Naiset hakevat vettä Etiopiassa, jossa on kärsitty viime aikoina kuivuudesta. Kuivuuden vaikutukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan luultua tuhoisammat.
(Kuva:
Sewunet
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.